Julio Reuterin oppi-isänä toiminut Otto Donner käynnisti myös Reuterin poliittisen toiminnan, kun hän järjesti Reuterin Englantiin vuoden 1899 helmikuussa hoitamaan Venäjän-vastaista tiedotustoimintaa. Reuterista tuli vuonna 1901 salajärjestö Kagaalin sihteeri ja hän levitti poliittista propagandaa erityisesti anglosaksiseen lehdistöön.

Kagaali pyrki passiivisella vastarinnalla ja propagandalla vastustamaan venäläistämistoimia Suomessa. Se aloitti toimintansa vuoden 1901 syyskuussa ja sen johtojäseniin kuuluivat mm. Heikki Renvall ja P. E. Svinhufvud. Vuoden 1902 toukokuussa perustettiin myös vastaava naisjärjestö ja sen johtajiin kuului mm. Tekla Hultin. Kagaalin toiminta lakkasi vuoden 1905 marraskuussa.

Vuonna 1918 Reuter osallistui valtuuskuntaan, joka kävi pyytämässä Tanskan, Norjan ja Yhdysvaltain hallitusten tunnustusta Suomen itsenäisyydelle. Suomesta lähti useita valtuuskuntia ilmoittamaan itsenäisyysjulistuksesta ja hakemaan sille tunnustusta. Itsenäisyyden tunnustivat ensimmäisinä Ruotsi, Venäjä ja Ranska 4.1.1918. Viikon sisällä tästä myös mm. Tanska ja Norja tunnustivat Suomen itsenäisyyden, mutta Yhdysvalloista myönteinen päätös saatiin vasta keväällä 1919.

Vuonna 1919 Mahatma Gandhi liittyi Intian vastarintaliikkeeseen ja teki samalla passiivisesta vastarinnasta ajankohtaisen aiheen myös Suomessa. Tämän seurauksena Reuter otti tehtäväkseen kirjoittaa Kagaalin historian, joka valmistui vuonna 1927.

Lähteet:

• M. Väisänen, Reuter, Julio (1863–1937), Kansallisbiografia, viitattu 8.7.2015 (Luettavissa maksutta Nelli-portaalin kautta)
• J. N. Reuter, Wikipedia, viitattu 8.7.2015
• Kagaali, Wikipedia, viitattu 8.7.2015
• Euroopan maat tunnustavat Suomen itsenäisyyden - vivat, floreat, crescat, Ulkoministeriö, UM 90 -juhlavuoden sivut