Terttu Nevalainen
Päivän humanisti

Terttu Nevalainen

Keskikoulun ammatinvalinnan ohjaaja totesi Terttu Nevalaisen soveltuvan parhaiten suurtilan emännäksi. Sitä hänestä ei tullut – Kainuussa suurtiloja oli harvassa – mutta tutkimuksen huippuyksikön luotsaaminen toistakymmentä vuotta on luultavasti edellyttänyt englannin professorilta vastaavia avuja.

Terttu Nevalainen

Taimi Terttu Annikki Nevalainen
31.5.1952, Vuolijoki

Filosofian kandidaatti 1977 (englantilainen filologia, fonetiikka, yleinen kielitiede, romaaninen filologia), englannin aineenopettajan tutkinto 1978, filosofian lisensiaatti 1986 ja filosofian tohtori 1991, Helsingin yliopisto
Jatko-opinnot 1980–1981, University College London

Englantilaisen filologian professori 1997–, Helsingin yliopisto
Akatemiaprofessori 2010–2014, Suomen Akatemia
Leverhulme Visiting Professor 2007, Sheffieldin yliopisto
Varttunut tutkija 1996–1997, 2001–2002, 2008–2009, Suomen Akatemia
Apulaisprofessori 1993–1997, Helsingin yliopisto
Vieraileva tutkija ja opettaja 1992, -94 ja -96, Cambridgen yliopisto

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta
Tutkimusaiheet: Englannin kieli ja sen vaihtelu ja muutos, korpustutkimus, historiallinen sosiolingvistiikka, Tudorien ja Stuartien ajan englanti

Palkinnot ja erityissaavutukset
Helsingin yliopiston väitöskirjapalkinto 1991
Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen 2001–
Juhlakirja Variation Past and Present 2002
Helsingin kaupungin tiedepalkinto 2006

Kuva: Veikko Somerpuro
Tekstit: Terttu Nevalainen (Riitta-Ilona Hurmerinta, toim.)

Olen Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan englantilaisen filologian professori. Tämä Suomen vanhin anglistiikan oppituoli on yliopiston historiassa varsin nuori, se perustettiin vasta vuonna 1921. Oppiaineena filologia ymmärretään kielen ja kulttuurin tutkimuksena, usein suppeammin vanhojen tekstien tutkimuksena. Minäkin teen sitä, mutta uusin menetelmin.

Lue lisää

Lukuisat hienot muistoni yliopistolla – opiskelijoiden valmistumiset, myönteiset rahoituspäätökset, uudet tutkimusideat – liittyvät niihin eri yhteisöihin, joissa olen vuosien mittaan työskennellyt. Tärkeinä pidän myös tiloja, joissa yhteisöjen jäsenet päivittäin luontevasti kohtaavat. Sain aikoinani apurahatutkijana oman kammion Mariankatu 11:n ullakkokerroksesta. Filologin näköalat avartuivat kun vintille muodostui nuorten tutkijoiden yhteisö ja päivittäin tapasi muitakin humanisteja, teologeja, juristeja ja valtiotieteilijöitä.

Lue lisää

Hallinnolliset tehtäväni ovat vieneet minut vuosien mittaan tutkimushallinnon piiriin, ja olen toiminut mm. yliopiston tieteellisessä neuvostossa, infrastruktuuritoimikunnassa, kirjastotoimikunnassa ja humanistisen tiedekunnan tutkimustoimikunnassa. Erityisen innostavaksi olen kokenut osallistumisen sellaisten valtakunnallisten yhteistyömuotojen käynnistykseen kuin Langnet-tutkijakoulu ja Suomen englannin tutkimuksen yhdistys, FINSSE. Viimeisimpiin haasteisiin kuuluu julkaisufoorumihanke, jonka kielitieteen paneelin puheenjohtajana toimin.

Lue lisää

Tutkimusta ja opetusta yhdistää ongelmanratkaisu. Yliopistossa opettajalla on etuoikeus työskennellä lahjakkaiden nuorten kanssa. Helsingin lisäksi olen antanut opetusta mm. Espanjassa ja Britanniassa ja opettanut myös maineikkaan Cambridgen yliopiston englannin opiskelijoita. Sielläkin opiskelijat täyttävät ensin salin peräpenkit!

Lue lisää
Lue lisää