Tutkin Demokratian voimavirrat -hankkeessa (2015-2017) miten televisio massajulkisuutena (ns. broadcasting-järjestelmä) kehysti julkista keskustelua 1950-luvun lopulta 1980-luvulle Suomessa ja Ruotsissa. Draamatuotantojen, televisiota koskevan puheen, ohjelmakarttojen ja tv-muistojen kautta tarkastelen, miten televisio toimi poliittisten konfliktien ja kompromissien näyttämönä.

Kansakuntaisuuden tutkiminen on kamppailua metodologisen nationalismin kanssa. Miten tuottaa tietoa Suomesta ilman, että ottaa Suomen annettuna, tietää jo ja selittää sillä? Tähän kysymykseen palaan yhä uudelleen, sillä oma tutkijaurani on kiertynyt kansakuntaisuuden, erojen ja vallan kysymysten ympärille.

Järjestimme professori Susanna Paasosen ja professori Astrid Södebergh Widdingin (Tukholman yliopisto) kanssa Turun yliopistossa syyskuussa 2001 Affective Encounters: Rethinking Embodiment in Feminist Media Studies -konferenssin, joka oli ensimmäisiä suuria kansainvälisiä affektitutkimusta alana jäsentäviä kansainvälisiä tapahtumia. Vaikka sitä värittivät juuri sen alla Yhdysvalloissa tapahtuneet syyskuun 11. päivän terroriteot, päädyin vuosiksi kahdessa…

Toimin vuonna 2002–2003 naistutkimuksen määräaikaisena lehtorina Kristiina-instituutissa tehtävänäni paitsi opettaa myös rakentaa naistutkimuksen – sittemmin sukupuolentutkimuksen – ensimmäinen maisteriohjelma. Tuon tilapäispestin jälkeen olin Kristiina-instituutissa myös postdoc-tutkijana, kunnes 2005 muutin työn perässä Tukholmaan.

Opiskelen mediaa ja julkista keskustelua myös osallistumalla julkiseen keskusteluun asiantuntijakommentaattorina, kolumnistina ja tviittaajana. Vuodesta 2012 olen kirjoittanut kolumneja Hufvudstadsbladetiin ja parin vuoden ajan olen toiminut myös Tieteentekijöiden liiton blogistina. Vuoden 2016 alusta aloitan Avun kolumnistina yliönimellä Valtakunnantosikko.