Sipoolaisesta tilanomistajaperheestä syntyisin oleva Hilma Granqvist valmistui ylioppilaaksi ja kansakoulunopettajaksi vuonna 1911. Hän täydensi sen jälkeen opintojaan Ekenäs folkskoleseminariumissa, jonka jälkeen kirjoittautui yliopistoon vuonna 1918.

Granqvist opiskeli pääaineenaan käytännöllistä filosofiaa professori Edvard Westermarckin ohjauksessa. Pro gradu -tutkielmansa Granqvist kirjoitti uskonnon ja modernin maailmankatsomuksen välisestä jännitteestä. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1921. Juuri uskonnon ja modernin maailman yhteensovittamisen problematiikka sai Granqvistin jatkamaan akateemisia opintojaan.

Gunnar Landtmanin ohjauksessa Granqvist alkoi tehdä lisensiaatintutkimusta. Hän rupesi tutkimaan naisten roolia Vanhassa Testamentissa. Tutkimustaan varten Granqvist keräsi aineistoa Saksassa, jossa opiskeli myös etnologiaa ja itämaisten uskontojen historiaa. Erityisen painoarvon tutkimuksissa sai työn merkitys Vanhan Testamentin naisten elämässä. Granqvist muun muassa laski kuinka montaa ammattia naiset harjoittivat. Hän esitti, ettei äidin ja synnyttäjän roolia korostettu siinä määrin kun 1900-luvun alkupuolen keskustelussa naisen asemasta usein väitettiin.

Lisensiaatintyö jäi viimeistelemättä, kun Granqvist matkusti Palestiinaan saksalaiselle arkeologian kurssille. Hän ryhtyi tutkimaan palestiinalaiskylän elämää. Granqvist oleskeli Palestiinassa vuodet 1925–1931 keräten huomattavan määrän aineistoa ja kirjoittaen väitöskirjaansa Marriage conditions in a Palestinian village I (1932). Vanhan Testamentin tutkijasta tuli arabimuslimien elämäntapoja tutkiva sosiaaliantropologi. Väitöskirja aloitti Granqvistille kansainvälistä mainetta tuoneen ”elämänkaarisarjan”, joka käsitteli palestiinalaisen kylän avioliittotapoja, lapsuutta ja kuolemaa. Granqvist väitteli erinomaisin arvosanoin Åbo Akademista vuonna 1932.

Kotimaassa Granqvistin palestiinalaistutkimuksia ei juurikaan osattu arvostaa. Euroopassa hänen tutkimuksensa kuitenkin huomattiin, ja niille annettiin hyvin pian tunnustusta. Suomessa ansiot tunnustettiin vasta huomattavasti myöhemmin, suurilta osin vasta hänen kuolemansa jälkeen. Granqvist oli alallaan aikaansa edellä.

Lähteet

• Solveig Widén, “Hilma Granqvist. en forskande kvinna I en manlig värld”, Naistutkimus-Kvinnoforskning 3/1989, 26–35. Viitattu verkkojulkaisuun 1.4.2015.
• Tiedenaisia, Hilma Granqvist. Palestiinantutkija, etnologi, Tiedenaisia-verkkojulkaisu. Viitattu 1.4.2015.
• Ulla Vuorela, Granqvist, Hilma (1890–1972), Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Viitattu 1.4.2015.