Tieteellinen tuotantoni keskittyy  etupäässä englanninkielisen kirjallisuuden tutkimukseen. Aloitin dekkarikirjallisuuden parissa. Murder from an Academic Angle tarkastelee dekkaria akateemisen kirjallisuudentutkimuksen kohteena. Lajilla on rikas ja monipolvinen tutkimushistoria. Syynä on yhtäältä sen soveltuvuus lähes jokaisen kirjallisuuden tutkimuksen lähestymistavan peruspiirteiden havainnollistamiseen ja toisaalta taas se, että akateemisten lukijoiden on perinteisesti ollut ”luvallista” tunnustaa lukevansa päättelyä vaativaa lajia menettämättä tutkijan kasvojaan.

Mayhem and Murder: Narrative and Moral Problems in the Detective Story on panokseni tähän tutkimusperinteeseen. Siinä pureudun lajin kerrontateknisiin ja moraalisiin kysymyksiin sekä niiden yhteenkietoutumiseen. Osoitan, miten vahvasti lajikonventiot vaikuttavat etsivän päättelyyn, soveliaan ratkaisun sommittelemiseen, moraalikysymysten muotoilemiseen sekä lajin maailmankuvan hahmottumiseen.

Toisen lapseni synnyttyä huomasin vanhempainvapaalla päivittäin laskevani portaat kellariin, missä pesukone sijaitsi. (Askelmia oli 12.) Öisin ruokkiessani kuopusta luin uudelleen Charlotte Brontën tuotannon. Nämä tekijät yhdessä saivat minut miettimään ”Siniparta” -satua, vaikkei talossamme mitään kuolettavaa salaisuutta vaalittukaan.

Aloin kartoittaa sitä, miten ”Siniparta” pohjatekstinä antaa muodon Brontën Jane Eyre -romaanille ja miten monin eri tavoin juuri tämä yhdistelmä on vaikuttanut brittiläiseen naiskirjallisuuteen. Syntyi Bluebeard Gothic: Jane Eyre and Its Progeny, joka on läpileikkaus Siniparta gotiikasta 1800-luvun puolivälistä tähän päivään. Sen teemat ovat tärkeitä: naisen kasvu itsenäiseksi toimijaksi, uhrin asemasta kieltäytyminen, traumasta selviäminen, sokeroitujen romanssikaavojen hylkääminen ja patriarkaatin haastaminen. Yhtä keskeistä oli kartoittaa, miten tällaisia teemoja käsitellään kerronnan avulla. Kirjaa kirjoittaessa Charlotte Brontën rinnalle erityisen puhuttelevana kirjailijana nousi Angela Carter, jonka tuotannon voi nähdä hylkäävän edeltäjänsä tavan kirjoittaa.

Jane Austen aikalaisemme -teoksessa erittelen jokaista Jane Austenin julkaistua romaania. Analysoin kirjailijan rikasta tyyliä, taidokkaita kerrontarakenteita, riemastuttavia henkilöhahmoja, tarkkaan rytmitettyjä tapahtumia ja ilkikurista ironiaa. Huomiota saa sankarittarien notkea ja moneen kerkeävä mieli, joka todistaa rikkaasta sisäisestä elämästä. Teen selkoa siitä, miten Austenista tuli ensin klassikkokirjailija ja sitten kulttuuri-ikoni.

Austenin romaaneista tehtyjen kaunokirjallisten sekä elokuva- ja televisiosovellusten käsittely mahdollistaa vertailun kirjoitusajankohdan ja nykypäivän muuttuneiden käsitysten välillä. Kiinnostavaa tämä on erityisesti rakkautta ja avioliittoa koskevien näkemysten kohdalla, sillä analyysi osoittaa, etteivät Austenin ajan käsitykset enää ole osa nykykulttuuriamme, vaikka populaarikulttuurissa häntä rakkauden ”auktoriteettina” pidetäänkin.

Artikkeleissani olen käsitellyt jos jonkinlaisia aiheita eräkirjallisuudesta kaunokirjallisuuden temaattiseen tutkimukseen. Oma suosikkini artikkeleistani on Ann-Marie McDonaldin romaanista The Way the Crow Flies, jossa tarkastelen sitä, miten dekkarin juonirakenteita voidaan käyttää korkeakirjallisuudessa, erityisesti trauman käsittelyssä.