Takaisin

Harri Lammi

Harri Juhani Lammi
3.12.1971

Filosofian maisteri 1998, Helsingin yliopisto (teoreettinen filosofia)
Ympäristöpolitiikan jatko-opiskelija 2001–2005, Tampereen Yliopisto

Vanhempi hiilikampanjoitsija 2014-, Kiinan ilmasto- ja hiilikampanjan neuvonantaja 2011 – 2014, Kiinan toimiston hiilikampanjatiimin esimies 2011–2013, Pohjoismaiden ohjelmajohtaja 2006–2011, energiakampanjavastaava 2000–2002, Greenpeace
Sivutoiminen luennoitsija 2003, tutkija 2000, Tampereen yliopisto
Perustaja ja hallituksen jäsen, tuulivoimayhtiö Lumituuli Oy 1998–2000

Hallituksen jäsen, Maan ystävät ry 1998–1999
Varapuheenjohtaja, Dodo ry 1997–1998

Kuva: Salla Tuomivaara
Teksti: Harri Lammi (Tiia Niemelä, toim.)

Paras muistoni Helsingin yliopistosta

Olin lukiostani ensimmäinen, joka lähti opiskelemaan teoreettista filosofiaa vuonna 1991. Paras yliopistomuistoni onkin ehdottomasti samanhenkisten ajattelijoiden löytäminen. Tämä johti opiskelun alkuaikojen loputtomaan väittelyyn ja ajatusten kehittelyyn Metsätalon tiloissa, kahviloissa ja käytävillä. Joskus päädyimme mielipuolisiin keskusteluihin, filosofien kuivan huumorin perinnettä kunnioittaen, joskus aivan ratkaiseviin oivalluksiin.

Metsätalossa Harri Lammi on käynyt useita mielenkiintoisia keskusteluja. Kuva: Humanistinen tiedekunta.

 

Tämä keskusteleva tapa kehittää ajatuksia tuotti itselleni pysyvästi eräänlaisen dialogimuotoisen ajattelutavan, joskaan filosofien tapaan ei aina haitannut, vaikka keskustelukumppani ei ollut aivan samalla aaltopituudella. Nämä ajat ovat kuitenkin jättäneet itselleni pysyvän tavan kehittää tehokkaimmin ideoita juuri käymällä keskusteluja. Ne ovat myös tuottaneet eräänlaisen ”käytäväjohtamisen” teorian, jota käytän edelleen. Parhaat ajatukset tuntuvat pulppuavan jostain järjestetyn, pakotetun työn väleistä, käytäviltä, ajankohtaisten asioiden tuottamista ideoista, ja jopa sinnikkäistä kahvipöytäkeskusteluista.

Tuona aikana opiskelussa Helsingin ylipistossa toteutui ehkä nykyistä vahvemmin mahdollisuus oman ajattelun kehittämiseen ja tunsin, että opetus oli laaja-alaisesti tukemassa tätä prosessia. Koin itse löytäväni vastauksia aiheisiin, joita lähdin opiskelemaan. Jopa niin pitkälle, että katsoin tärkeimmät kysymykseni käytännössä ratkaistuiksi ja siirryin itse aiheissani eteenpäin. Ainakin nyt väliaikaisesti.

Takaisin