Takaisin

Hanna Snellman

16.4.1961, Sodankylä

Filosofian maisteri 1986 ja filosofian tohtori 1997 (kansatiede), Helsingin yliopisto

Kansatieteen professori 2012–, varadekaani 2014–2016, dekaanin sijainen 2014–2015, dekaani 2017–, Helsingin yliopisto

Suomalais-ugrilaisen kansatieteen assistentti 1987–2004, Helsingin yliopisto
Kulttuuriantropologian vs. assistentti 1991, Oulun yliopisto
Akatemiatutkija 2004–2007 ja Kollegiumtutkija 2008, Helsingin yliopisto
Finnish Chair 2007, Lakehead University, Kanada
Etnologian professori 2009–2012, Jyväskylän yliopisto

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta

Kuva: Ari Aalto
Tekstit: Hanna Snellman, Riitta-Ilona Hurmerinta (toim.)

Maahanmuuttajan arkea

Vaikka kansatieteessä on vahvana traditiona yksin tekemisen eetos, olen mielelläni työskennellyt monitieteisissä ryhmissä tutkijaurani alusta alkaen. Ruotsinsuomalaisiin liittyvissä tutkimuksissani luontevat yhteistyökumppanit löytyivät historiasta. Viime aikoina olen enenevissä määrin ollut kiinnostunut yhteistyöstä kielentutkijoiden kanssa.

Artikkelissani ”Everyday Language Policies: Embodiment of Language- Related Experiences of Finnish Women in Sweden” teoksessa Language Policies in Finland and Sweden. Interdisciplinary and Multi-sited Comparisons (eds. Mia Halonen, Pasi Ihalainen, Taina Saarinen), Multilingual Matters 2015 sovellan Scollon & Scollonin “Historical body”-käsitettä Västeråsissa keräämääni haastatteluaineistoon.

Analysoin artikkelissani sitä, miten suomalaiset siirtolaisnaiset navigoivat kulttuuriympäristössä, jonka kieli ja kulttuurinen koreografia ei ollut heille tuttua. Miten synnyttää ruotsiksi? Miten käydä kaupassa ruotsiksi aikana, jolloin ei ollut itsepalvelumyymälöitä vaan ostettava tuote oli osattava sanoa suullisesti tai tuotetta sormella osoittamalla? Miten vakuuttaa työnantaja siitä, että on ammattitaitoinen, vaikka ei osaakaan vielä kieltä?

Artikkelissani on esimerkkejä arjen sujumattomuudesta, mutta myös siitä, kuinka makrotason politiikka toi siirtolaiselle uusia mahdollisuuksia. Ennen peruskoulua suomalaiselle nuorelle naiselle ei välttämättä ollut tarjoutunut mahdollisuutta opiskella kansalaiskoulua pidemmälle. Muutto Ruotsiin tarjosi monelle väylän opiskella aikuisena. Varsinkin heikon työllisyyden aikana suomalaisia ohjattiin opintojen pariin. Lähes kaikki opiskelivat kieltä ja monet suorittivat peruskoulun, ylioppilas- tai ammattitutkinnon. Siirtolaisuus saattoi olla myös väylä yliopisto-opintoihin aikana, jolloin se Suomessa olisi kaatunut moniin vastoinkäymisiin.

 

Kuvassa on SKS:n kirjan "Maailman paras maa" (toim. Anu Koivunen 2012) kirjoittajia kirjoittajakokouksessa Berliinissä vuonna 2010. Mukana kuvassa myös Bertolt Brecht. Kuva: Anu Koivunen.​​​​
Kuvassa on SKS:n kirjan "Maailman paras maa" (toim. Anu Koivunen 2012) kirjoittajia kirjoittajakokouksessa Berliinissä vuonna 2010. Mukana kuvassa myös Bertolt Brecht. Kuva: Anu Koivunen.​​​​

 

Takaisin