Takaisin

Axel Olof Freudenthal

Axel Olof Freudenthal
12.12.1836, Siuntio – 2.6.1911 Helsinki

Filosofian kandidaatti 1859, maisteri 1860, tohtori 1865, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
Opintoja Uppsalassa 1861–1862, Kööpenhaminassa 1862–1863

Ruotsin kielen ja kirjallisuuden professori 1878–1904, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto

Ruotsin kielen ja kirjallisuuden vt. professori 1876–1878, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
Ruotsin kielen opettaja 1868–1878, Helsingfors svenska lyceum
Muinaispohjoismaisen kielen ja antikviteettien dosentti 1866, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto

Suomen Tiedeseuran jäsen 1876; puheenjohtaja 1888–1889
Svenska litteratursällskapet i Finlandin perustajajäsen, 1885
Svenska Folkskolans Vännerin perustajajäsen, 1882
Svenska Landmålsföreningenin perustajajäsen 1874
Nyländska afdelningenin kuraattori 1868–1880, inspehtori 1884–1886

Kunnianosoitukset
Nyländska afdelningenin pystyttämä muistokivi haudalla, 1913
Filosofian riemumaisteri 1910, Uppsala Universitet
Svenska Litteratursällskapet i Finlandin kunniajäsen, 1909
Pyhän Annan ritarikunnan III lk:n kunniamerkki 1904
Svenska Landsmålsföreningenin kunniajäsen, 1900
Pyhän Stanislauksen ritarikunnan III lk:n kunniamerkki 1897
Nyländska afdelningenin kunniajäsen 1880, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
Filosofian kunniatohtori 1877, Uppsala Universitet

Kuva: Nylands Nations konstsamling
Tekstit: Tomas Sjöblom

Viikinki

Suomen ruotsalainen kansallisuusliike syntyi 1800-luvun toisella puoliskolla. Se oli vastareaktio suomalaiskansalliselle liikkeelle, niin kutsutulle fennomanialle. Liikkeen varhaisen ideologian ja ohjelman laati pääasiassa Axel Olof Freudenthal. Ruotsalaisuusliikkeen kannattajia alettiin kutsua svekomaaneiksi.

Freudenthal aloitti kamppailunsa ruotsalaisuuden puolesta vuonna 1858. Hän piti silloin laittoman Nyländska afdelningenin (uusmaalainen osakunta) kokouksessa palopuheen. Hän julisti, että ruotsinkielisen väestön tulisi tulevaisuuden suvereenissa Suomessa toimia yhdistävänä linkkinä pohjoismaalaisten ja suomalaisten välillä.

Ylioppilasliike oli 1800-luvun kielikiistojen keskiössä. Suomalaisnationalismi valloitti yhä enemmän alaa opiskelijoiden keskellä 1850-luvusta lähtien. Ruotsalainen kansallisuusliike puolestaan rakentui lähinnä uusmaalaisten opiskelijoiden piirissä. Freudenthalista tuli liikkeen johtaja. Kun osakunnat taas laillistettiin vuonna 1868, Freudenthal valittiin Nyländska afdelningenin kuraattoriksi. Siinä missä muut osakunnat pitkälti suomalaistuivat 1800-luvun loppupuolella, Nyländska afdelningen päätti pysyä ehdottoman ruotsinkielisenä. Freudenthalin johdolla osakunnasta oli tullut svekomanian sydän.

Freudenthal ei ollut koskaan varsinaisesti poliitikko. Hän vaikutti sen sijaan kielikysymykseen lähinnä tieteen ja kulttuurin kautta. Vaikutteita teorioilleen Freudenthal sai etenkin Ruotsista. Siellä vaikutti muun muassa skandinavisti August Sohlman, joka oli kenties tärkein esikuva Freudenthalin ruotsalaisnationalistisille ajatuksille. Muualtakin Euroopasta löytyi paljon esikuvia germaanisen kansallisuusaatteen mukaelmalle.

Kieli, kansallisuus ja rotu liittyivät Freudenthalin ajatusmaailmassa tiiviisti yhteen. J. V. Snellmanin ajatusta yhdestä suomalaisesta kansasta vastaan Freudenthal esitti oman näkemyksensä: Suomessa oli kaksi eri kansakuntaa, suomalainen ja ruotsalainen. Euroopassa vallitsevien rotuteorioiden mukaisesti Freudenthal päätteli radikaaleimmillaan että suomalainen kansanosa oli alempiarvoista kuin ruotsalainen.

Freudenthalilaisessa svekomaniassa oli vahva viikinkiromanttinen puolensa. Hän oli mukana perustamassa ja kirjoitti aktiivisesti Vikingen-lehteen. Vikingen oli ensimmäinen varsinainen svekomaanien äänenkannattaja lehdistössä. Lehti vaikutti osaltaan siihen, että Suomen ruotsalaisia ja ruotsinmielisiä kutsuttiin suomenmielisessä lehdistössä piikittelevästi ”viikingeiksi”.

Freudenthal oli ruotsalaiskansallisen liikkeen perustajahahmoja ja sen alkuaikojen pääasiallinen ideologi. Kuitenkaan kaikki ruotsinmieliset eivät olleet hänen kanssaan samaa mieltä varsinkaan rotukysymyksistä. Vaikka Freudenthalin radikaalimmat ajatukset kohtasivatkin vastustusta, hänen roolinsa ruotsalaiskansallisen liikkeen synnyssä oli kiistaton.

Axel Olof Freudenthal oli Nyländska afdelningenin kuraattori ja inspehtori. Maalaus: Erik Johan Löfgren. Kuva: Fredrik Forssell. Nylands Nations konstsamling.​
Axel Olof Freudenthal oli Nyländska afdelningenin kuraattori ja inspehtori. Maalaus: Erik Johan Löfgren. Kuva: Fredrik Forssell. Nylands Nations konstsamling.​

 

Lähteet

 

Takaisin