Axel Olai Heikel valmistui filosofian kandidaatiksi Keisarillisesta Aleksanterin Yliopistosta vuonna 1880. Hän opiskeli arkeologiaa, filosofiaa, estetiikkaa ja kirjallisuushistoriaa, mutta myös kansankulttuurin tutkimus kiinnosti. Hän olikin mukana perustamassa Ylioppilasosakuntain kansatieteellistä museota vuonna 1876. Kandidaatin tutkinnon saatuaan hän jatkoi opintojaan kansatieteen saralla.

Väitöskirjaansa varten Heikel teki Matthias Castrénin ja muiden tutkimusmatkailijoiden innoittamana kansatieteellisiä tutkimusmatkoja. Heikelin kohdalla matkat suuntautuivat volgansuomalaisten marien, mordvalaisten ja udmurttien pariin vuosina 1883–1886. Hänen väitöskirjansa käsitteli suomalais-ugrilaisten kansojen rakennusmuotoja ja suomalaisten rakennusten kehitystä. Rakennukset Teremisseillä, Mordvalaisilla, Virolaisilla ja Suomalaisilla (1887) oli ensimmäinen suomalaisen kansatieteen väitöskirja. Kotimaassa sen vastaanotto oli ristiriitainen, mutta erityisesti Saksassa ja Venäjällä sen saksankielinen käännös sai paljon huomiota. Volgansuomalaisten parista Heikel hankki lisäksi yli tuhannen esineen kokoelman Ylioppilasosakuntain kansatieteelliseen museoon.

Heikelin tutkimusmatkat eivät rajoittuneet volgansuomalaisiin kansoihin. Hän teki myös matkoja Baltian maakuntiin, Siperiaan, Mongoliaan ja Karjalaan. Baltian maakuntien matkalta hän julkaisi laajan kuvauksen alueen kansanpuvuista, mutta Siperian ja Mongolian matkoista ei syntynyt merkittäviä julkaisuja.

Väitöskirjansa ristiriitaisesta vastaanotosta huolimatta, Heikel nimitettiin Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston ensimmäiseksi suomalaisen kansatieteen dosentiksi vuonna 1889. Hänellä ei kuitenkaan ollut aikaa yliopisto-opetukselle. Hän pitikin lopulta tiettävästi vain yhden ainoan luentosarjan yliopistolla. Vaikka akateeminen työ sai väistyä museotyön edestä, Heikelin kansatieteellisiä ansioita muistettiin professorin arvonimellä vuonna 1920.

Lähteet

• Juhani Lehtonen, Heikel, Axel Olai (1851–1924). Kansatieteilijä, Seurasaaren ulkomuseon perustaja, professori, Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Viitattu 9.3.2015.
• A. O. Heikel. Kansatieteilijä, Kulttuurien museon ”Kaukaa haettua” -verkkojulkaisu. Viitattu 9.3.2015.
• Seurasaaren ulkomuseo, Museoviraston verkkosivut. Viitattu 9.3.2015.
• Wikipedia, Axel Olai Heikel, Wikipedia-verkkojulkaisu. Viitattu 9.3.2015.