Takaisin

Arto Mustajoki

Arto Samuel Mustajoki
20.12.1948, Tampere
neljä lasta, 11 lastenlasta

Filosofian kandidaatti 1970 (germaaninen filologia) ja filosofian tohtori 1981 (venäjän kieli), Helsingin yliopisto

Venäjän kielen ja kirjallisuuden professori 1982–2016, Helsingin yliopisto
Vararehtori 1992–1998, Helsingin yliopisto
Dekaani 1988–1992 ja 2014–2016, Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta

Suomen Akatemian hallituksen jäsen 2001–2006, 2010–, puheenjohtaja 2010–2014
Suomalaisen tiedeakatemian varaesimies 2006–2008 ja esimies 2008–2010
Tutkimus- ja innovaationeuvosto jäsen 2011–2015
Venäjänopettajien kansainvälisen assosiaation varapresidentti 2003–

Tutkija Cambridgen yliopistossa 1990–1991
Tutkijaopiskelija Leningradin yliopistossa 1971–1973
Vuosien varrella vierailuluentoja 12 ulkomaisessa yliopistossa

Tuoreet julkaisut

Julkaisut vuoteen 2008

Tärkeimmät julkaisut PDF-muodossa

Viitatuimmat julkaisut

Mustajoki – Arto Mustajoen blogi 

Curriculum Vitae

Kunnianosoitukset
Kansojen ystävyyden kunniamerkki (Gorbatšov) 1990
Suomen Leijonan komentajamerkki 1992
Venäjän tiedeakatemian kunniatohtori 1995
Moskovan valtionyliopiston kunniaprofessori 1999
Ystävyyden kunniamerkki (Medvedev) 2010
Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkki 2013
Tiedonjulkaisemisen valtionpalkinto 2013 kirjasta Kevyt kosketus venäjän kieleen

Kuva: Veikko Somerpuro
Tekstit: Arto Mustajoki (Riitta-Ilona Hurmerinta, toim.)

Parhaat hetkeni Helsingin yliopistossa

Parasta on se, että hyviä hetkiä ja kokemuksia on paljon.

Suuria ilon hetkiä on, kun opiskelija, jonka kukaan ei uskonut pystyvän kirjoittamaan gradua, saakin sen valmiiksi; kun näkee entisten opiskelijoidensa menestyvän; kun oma tohtoriopiskelija saa hyvät painatuslupalausunnot; kun oma artikkeli hyväksytään hyvään lehteen; kun pyydetään pitämään plenaariluento kongressissa tai vierailuluento ulkomailla.

Välillä konsistori pohdiskeli yliopiston tulevaisuutta luonnon helmassa, tässä Kari Raivion johdolla Lammilla.

Mieleenpainuvia hetkiä on ollut myös silloin kun jostakin vaikeasta on selviydytty. Kun opiskelijat kantoivat plakaatteja joissa luki ”Mustajoki – opiskelijoiden vihollinen”. Kun laitoksella nousi kapina henkilöstösuunnitelmasta. Kun vararehtorina jouduin tekemään rahanjakomallin, joka ei kaikkia miellyttänyt. Hieno tunne tulee, kun vaikea tilanne on ohi ja kun se ei ole jättänyt traumoja omaan mieleen eikä hankauksia ihmissuhteisiin.

On ollut hienoa tavata monenlaisia ihmisiä: opiskelijoita, tutkijakollegoja maailman kaikilta kolkilta, eri alojen huippututkijoita, ministeriön väkeä, Suomen ja Venäjän johtavia poliitikkoja.

Presidentti Dmitri Medvedev luovuttamassa Ystävyyden kunniamerkkiä Arto Mustajoelle Kremlissä 2010. Samalla kertaa kunniamerkin sai Mireille Mathieu.

Yliopistolla pääsee osalliseksi myös ylevistä juhlista. Hienot puheet ja korkeatasoinen musiikki ovat akateemisten traditioiden kulmakiviä. Jokainen väitöstilaisuus on tieteen juhlaa, erityisesti jos vastaväittäjä ei takerru pikkuseikkoihin vaan esittää älykkäitä yleisluonteisia kysymyksiä, joista yleisökin ymmärtää jotakin.

Filosofisen tiedekunnan promootioihin olen osallistunut monissa rooleissa. Viimeisin niistä oli vuonna 2014, jolloin minulla oli kunnia toimia promoottorina. ”Sitä suurempaa kunnianosoitusta professorille ei voi tulla”, kuten professori Klinge asian ilmaisi.

Juhlamenojen ohjaaja Arto Mustajoki johtamassa Helsingin yliopiston promootiokulkuetta vuonna 1990.

Promootiomuisteluksia ja kuvia:

Kaikkein tuorein muisto yliopistollisista juhlista on 375-humanistia -sivuston karonkka, jota vietimme Luonnontieteellisessä museossa joulukuussa 2015. Paikalla oli toistasataa humanistivaikuttajaa yhteiskunnan eri sektoreilta. Tunnelma oli raikkaan innostunut, verkostoiduimme oikein kunnolla.

375 humanistia -hankkeen karonkkaa vietettiin Luonnontieteellisessä museossa 2.12.2015. Kuva: Mika Federley.

Joistakin juhlista jää mieleen juhlahumun ohella, jonkinlainen nolouden tunne, kun huomaa, kuinka valtavan työn ihmiset ovat tehneet niiden eteen. Oli todella upeaa saada 50-vuotisjuhlaromppu, joka oli ensimmäisiä lajissaan yliopistopiirissä. Toisaalta kauhistutti kuinka valtavan työn se oli vaatinut suurelta joukolta ihmisiä.

Pala lähihistoriaa – video Arto Mustajoen 50-vuotisjuhlista 20.12.1998

60-vuotispäivänä sain perinteisemmän lahja, juhlakirjan, jossa on kauniit Pekka Pesosen laatimat alkusanat. Tiedän että juhlakirjankin kokoonharsiminen on melkoinen voimanponnistus.

 

Takaisin