Arto Samuel Mustajoki
20.12.1948, Tampere
neljä lasta, 11 lastenlasta
Filosofian kandidaatti 1970 (germaaninen filologia) ja filosofian tohtori 1981 (venäjän kieli), Helsingin yliopisto
Venäjän kielen ja kirjallisuuden professori 1982–2016, Helsingin yliopisto
Vararehtori 1992–1998, Helsingin yliopisto
Dekaani 1988–1992 ja 2014–2016, Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta
Suomen Akatemian hallituksen jäsen 2001–2006, 2010–, puheenjohtaja 2010–2014
Suomalaisen tiedeakatemian varaesimies 2006–2008 ja esimies 2008–2010
Tutkimus- ja innovaationeuvosto jäsen 2011–2015
Venäjänopettajien kansainvälisen assosiaation varapresidentti 2003–
Tutkija Cambridgen yliopistossa 1990–1991
Tutkijaopiskelija Leningradin yliopistossa 1971–1973
Vuosien varrella vierailuluentoja 12 ulkomaisessa yliopistossa
Kunnianosoitukset
Kansojen ystävyyden kunniamerkki (Gorbatšov) 1990
Suomen Leijonan komentajamerkki 1992
Venäjän tiedeakatemian kunniatohtori 1995
Moskovan valtionyliopiston kunniaprofessori 1999
Ystävyyden kunniamerkki (Medvedev) 2010
Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkki 2013 Tiedonjulkaisemisen valtionpalkinto 2013 kirjasta Kevyt kosketus venäjän kieleen
Kuva: Veikko Somerpuro
Tekstit: Arto Mustajoki (Riitta-Ilona Hurmerinta, toim.)
Miksi ihmiset eivät ymmärrä toisiaan?
Väitetään, että maailman suurin ongelma on se, että ihmiset eivät ymmärrä toisiaan. Se johtaa pieniin kömmähdyksiin arkielämässä ja vakaviin konflikteihin kansojen välillä. Eroavuudet ihmisten maailmankuvissa lisäävät väärinymmärryksen riskiä. Siksi kulttuurienvälinen dialogi on taitolaji. Toisaalta arkikeskustelussa tuttujen ihmisten kanssa väärinymmärryksiä tapahtuu enemmän kuin kommunikaatiossa ulkomaalaisten kanssa. Selityksiä tulee etsiä kielen ohella ihmisen käyttäytymisen motiiveista ja aivojen toiminnan rajoituksista.
Pohtiessani kommunikaation onnistumista olen käyttänyt seuraavaa kuviota:
Jokaisessa puheen prosessoinnin vaiheessa on omat riskinsä kommunikaation onnistumisen näkökulmasta:
puhuja tulkitsee väärin todellisuutta (näkee tai kuulee sellaista mikä ei ole totta)
puhuja haluaa ilmaista ajatuksen, mikä ei ole selvä hänellä itsellekään
puhuja ei pysty ilmaisemaan haluamaansa ajatusta riittävän selkeästi
puhuja puhuu hiljaa tai epäselvästi (mumisee, änkyttää, nielee osan puheesta)
puhetilanteessa on häiriöitä (katuhälinä, melu diskossa tai vastaanotolla, pölyimurin aiheuttama meteli, taustahäly puhelimessa tms.)
kuulija kuulee väärin
kuulija ymmärtää viestin väärin
kuulija yhdistää viestin väärään kohteeseen (kyseessä oli toinen Jussi tai bussi, toinen kauppa, eri metron sisäänkäynti, erilainen leipä)
Kaikkiin prosessin vaiheisiin vaikuttaa puhujan ja kuulijan mentaali maailma. Jotkut sanat voivat olla tuntemattomia (esim. ihmisten, esineiden, lintujen ja käsitteiden nimet). Joistakin toisista kuulijalla voi olla eri käsitys kuin puhujalla, esimerkiksi mitä tarkoittaa vapaus, tasa-arvo, loma, isoäiti tai kaupunki. Ihmisten mentaali maailma koostuu kielitaidosta, kulttuuritiedosta ja arvoista eli kaikesta siitä kokemuksesta, mikä ihmisille on kertynyt elämänsä aikana. Viimeisimmillä kokemuksilla on erityinen merkitys. Siksi lause Säkeistä näkyi, että töitä oli tehty paljon saa todennäköisesti kaksi erilaista tulkintaa, jos kuulija on juuri ollut runoillassa tai perunoita korjaamassa.
Lauseiden monitulkintaisuus ei sinänsä ole ongelma kommunikaation onnistumisen kannalta, jos puhujan ja kuulijan mentaaleissa maailmoissa ei ole kyseisessä asiassa eroja. Lähes kaikki ymmärtävät lauseen Torilla myydään valkoisia paitoja ja solmioita samalla tavalla: solmiot eivät ole välttämättä valkoisia. Usein erilaiset tulkinnat ovat kuitenkin mahdollisia, kuten lauseessa Torilla myydään mustia pukuja ja kenkiä. Epätarkkuutta liittyy myös lauseisiin tyyppiä Poikkean sitten illalla: tarkoittaako se kello seitsemää vai kello kymmentä.
Lähtökohtaisesti ihmiset olettavat toisten ihmisten ajattelevan samalla tavalla kuin he itse (ns. yhtäläisen mentaalin maailman harha, common ground fallacy). Tämän kaltainen egosentrisyys on keskeinen väärinymmärrysten syy. Sen välttämiseksi tarvitaan kuulijan huomioonottamista (recipient design).
Recipient design voi mennä pieleen myös sen vuoksi, että puhujalla on suuri tarve saada sanotuksi jotakin sellaista, minkä kokee tärkeäksi itselleen tai hänestä syntyvälle mielikuvalle. Egosentrisyys johtaa kuitenkin helposti vastakkaiseen lopputulokseen kuin puhuja on tarkoittanut: liiallinen into saada sanotuksi jotakin fiksua tekee puhujasta huonon puheen muokkaajan ja vielä huonomman kuuntelijan.
Kommunikaatiotilanteisiin vaikuttavat myös ihmisaivojen toiminnan rajoitteet. Jotta ihminen ei väsyisi, hän joutuu välttämään kognitiivista ponnistelua. Tämä näkyy huonona keskittymisenä vuorovaikutustilanteissa: puhuja ei jaksa ottaa kuulijaa huomioon, kuulija puolestaan ajattelee aivan muita asioita.
Arto Samuel Mustajoki
20.12.1948, Tampere
neljä lasta, 11 lastenlasta
Filosofian kandidaatti 1970 (germaaninen filologia) ja filosofian tohtori 1981 (venäjän kieli), Helsingin yliopisto
Venäjän kielen ja kirjallisuuden professori 1982–2016, Helsingin yliopisto
Vararehtori 1992–1998, Helsingin yliopisto
Dekaani 1988–1992 ja 2014–2016, Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta
Suomen Akatemian hallituksen jäsen 2001–2006, 2010–, puheenjohtaja 2010–2014
Suomalaisen tiedeakatemian varaesimies 2006–2008 ja esimies 2008–2010
Tutkimus- ja innovaationeuvosto jäsen 2011–2015
Venäjänopettajien kansainvälisen assosiaation varapresidentti 2003–
Tutkija Cambridgen yliopistossa 1990–1991
Tutkijaopiskelija Leningradin yliopistossa 1971–1973
Vuosien varrella vierailuluentoja 12 ulkomaisessa yliopistossa
Kunnianosoitukset
Kansojen ystävyyden kunniamerkki (Gorbatšov) 1990
Suomen Leijonan komentajamerkki 1992
Venäjän tiedeakatemian kunniatohtori 1995
Moskovan valtionyliopiston kunniaprofessori 1999
Ystävyyden kunniamerkki (Medvedev) 2010
Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkki 2013 Tiedonjulkaisemisen valtionpalkinto 2013 kirjasta Kevyt kosketus venäjän kieleen
Kuva: Veikko Somerpuro
Tekstit: Arto Mustajoki (Riitta-Ilona Hurmerinta, toim.)