Paremmin poliittisena kirjoittajana tunnettu Adolf Ivar Arwidsson harrasti opiskeluajoistaan lähtien runoutta. Hänen varhaisin tunnettu runonsa on Lifvets svärmeri vuodelta 1813. Alkuun Arwidssonin runot käsittelivät ihannoiden huoletonta elämää ja nautintoja. Ei kuitenkaan kestänyt kauaa, kun hänen runoutensa aiheet vaihtuivat poliittisiksi.

Arwidssonin lyyrinen tuotanto syntyi pääasiassa vuosina 1813–1815. Suurinta osaa hänen runoudestaan voi luonnehtia isänmaalliseksi paatokseksi. Kuten Arwidssonin historiateokset myöhemmin, myös hänen runoutensa käsitteli usein kansallisromanttisessa hengessä suurmiehiä ja heidän sankaritekojaan.

Runoilijana Arwidsson tuli tunnetuksia Ruotsissa vuonna 1815, kun hänen Vid en smälthytta -runonsa julkaistiin ruotsalaisessa aikakauskirjassa Poetisk kalender. Vuonna 1817 kirjoittamassaan Friskt mod -runossa Arwidsson kirjoitti – tuotannolleen hyvin ominaisesti – riskeistä Pohjolan miehistä, viikinkihenkisistä urhoista ja heidän sankariteoistaan.

Arwidssonin runoilijakausi ei kestänyt kauaa. Hänen tuotantonsa hiipui ja loppui lähestulkoon kokonaan 1820-luvun vaihteeseen mennessä. Ilmeisesti hänen inspiraationsa loppui, ja hän keskittyikin vastaisuudessa suorasukaisempiin poliittisiin kirjoitelmiin. Arwidsson oli kuitenkin jatkossakin kiinnostunut runoudesta ja tutki muun muassa ruotsalaista kansanrunoutta.

Lähteet

• Kari Tarkiainen, Arwidsson, Adolf Ivar, Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Viitattu 4.8.2015. Luettavissa maksutta Nelli-portaalin kautta.
• Sverker Ek, Adolph Ivar Arwidsson, Svenskt biografiskt lexikon -verkkojulkaisu. Viitattu 4.8.2015.
• Adolf Ivar Arwidsson, Wikipedia-verkkojulkaisu. Viitattu 4.8.2015.