Tomi Huttunen

4.2.1971, Kuusankoski

Filosofian maisteri 1997, filosofian lisensiaatti 1999 ja filosofian tohtori 2007 (venäjän kieli ja kirjallisuus), Helsingin yliopisto
Venäläisen kirjallisuuden ja kulttuurin dosentti 2010–, Helsingin yliopisto

Venäläisen kirjallisuuden ja kulttuurin professori 2014–, Helsingin yliopisto
Venäläisen kirjallisuuden ma. professori 2012–2014, ma. yliopistonlehtori 2011–2012 ja tutkijatohtori 2008–2010, Helsingin yliopisto
Koordinaattori 2003–2007, Suomen Akatemian tutkimushanke: Pietari/Leningrad: kertomus – historia – nykyisyys
Toimittaja 2002–2012, Idäntutkimus-lehti
Tutkijakoulutettava 1997–2002, Aleksanteri-instituutti ja Helsingin yliopisto

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta

Tutkimusteemat: Venäläinen avantgarde, venäläinen imaginismi (Anatoli Mariengof), montaasi venäläisessä kulttuurissa (kulttuurisemiotiikka), venäläinen postmodernismi (Lev Rubinštein), venäläinen rock ja sen runous

Tutkimusprojektit: Itsesyntyinen venäläinen avantgarde (Koneen Säätiö, 2013–2015) ja Mötet mellan den ryska och den finlandssvenska modernismen (Svenska Kulturfonden, 2015–2017)

Palkinnot ja erityissaavutukset
Kansalliskirjaston vuoden asiakas 2014
Suomalaisen Tiedeakatemian väitöskirjapalkinto 2008
Suomen Slavistipiirin gradupalkinto 1997
Helsingin yliopiston Alumniyhdistyksen opiskelijapalkinto 1996

Tomi Huttusen motto: ”Helsingin yliopisto on bändi mieluummin kuin brändi. Jos soitetaan hyvin yhteen, voidaan tehdä hittejä.”

Kuva: Kirill Reznik
Teksti: Tomi Huttunen (Riitta-llona Hurmerinta, toim.)

Paras muistoni Helsingin yliopistosta

Minun aarteeni on Kansalliskirjaston Slaavilainen kokoelma, Slavica. Neitsytpolulla opettelin aikanaan kokoelman tavoille ja sieltä sain myös parhaat eväät venäläisen kirjallisuuden tutkimukseen.

Venäläisen kirjallisuuden ja kulttuurin tutkimukselle Slavica on ehtymätön lähde ja uusia inspiraatioita ruokkiva aineisto. Se on myös tärkeä oppimisympäristö. Opiskelijaryhmän tuominen Slavicaan tarkoittaa, että nuoret tuodaan vieraaseen maailmaan, jossa puhutaan omituista kirjojen, journaalien, sanomalehtien, mikrofilmien ja kortistojen kieltä. Kun nykyopiskelijan täytyy etsiä avokokoelman vanhan Periodican hyllystä Ivan Gontšarovin Oblomovin ensimmäinen aikalaispainos, hän kohtaa sen älypuhelimensa avulla ja nappaa kansilehdestä kuvan.

Teknologiset innovaatiot vastaavat odotuksiimme, kuten uusia ja älykkäämpiä puhelimia kaipaavien asiakkaiden kysyntään. Siinä mielessä ne ovat ennakoitavia. Taiteelliset innovaatiot ovat ennakoimattomia, odotuksenvastaisia, ne yllättävät meidät jatkuvasti. Minun aarreaittani Slavicassa on täynnä avantgardea ja odotuksenvastaisuutta. Se on ainutlaatuisista harvinaisuuksista koostuva kokeellisen kirjallisuuden futurismi-kokoelma. Opiskeluaikanani se oli erikoislukusalin salaperäinen aineisto, jonka tunsivat vain spesialistit. Nyt se on konservoitu ja digitoitu aiempaa monipuolisempaan käyttöön, myös kiitolliseksi oppimateriaaliksi.

Tämä teksti on julkaistu Kansalliskirjaston Minun aarteeni -sarjassa 4.11.2014