Takaisin

Tomi Huttunen

4.2.1971, Kuusankoski

Filosofian maisteri 1997, filosofian lisensiaatti 1999 ja filosofian tohtori 2007 (venäjän kieli ja kirjallisuus), Helsingin yliopisto
Venäläisen kirjallisuuden ja kulttuurin dosentti 2010–, Helsingin yliopisto

Venäläisen kirjallisuuden ja kulttuurin professori 2014–, Helsingin yliopisto
Venäläisen kirjallisuuden ma. professori 2012–2014, ma. yliopistonlehtori 2011–2012 ja tutkijatohtori 2008–2010, Helsingin yliopisto
Koordinaattori 2003–2007, Suomen Akatemian tutkimushanke: Pietari/Leningrad: kertomus – historia – nykyisyys
Toimittaja 2002–2012, Idäntutkimus-lehti
Tutkijakoulutettava 1997–2002, Aleksanteri-instituutti ja Helsingin yliopisto

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta

Tutkimusteemat: Venäläinen avantgarde, venäläinen imaginismi (Anatoli Mariengof), montaasi venäläisessä kulttuurissa (kulttuurisemiotiikka), venäläinen postmodernismi (Lev Rubinštein), venäläinen rock ja sen runous

Tutkimusprojektit: Itsesyntyinen venäläinen avantgarde (Koneen Säätiö, 2013–2015) ja Mötet mellan den ryska och den finlandssvenska modernismen (Svenska Kulturfonden, 2015–2017)

Palkinnot ja erityissaavutukset
Kansalliskirjaston vuoden asiakas 2014
Suomalaisen Tiedeakatemian väitöskirjapalkinto 2008
Suomen Slavistipiirin gradupalkinto 1997
Helsingin yliopiston Alumniyhdistyksen opiskelijapalkinto 1996

Tomi Huttusen motto: ”Helsingin yliopisto on bändi mieluummin kuin brändi. Jos soitetaan hyvin yhteen, voidaan tehdä hittejä.

Kuva: Kirill Reznik
Teksti: Tomi Huttunen (Riitta-llona Hurmerinta, toim.)

Kansainvälistä ja kotimaista osallistumista

Parhaillaan Tomi Huttunen on mukana toimittamassa European Network for Avant-Garde and Modernism Studies -julkaisua Utopia: The Avant-Garde, Modernism and (Im)possible Life. Hän toimii myös Uppsalan yliopiston slavistiikan alan Slovo-julkaisun toimituskunnassa, Slavica Helsingiensia -sarjan toimitusneuvostossa sekä avantgarde-lehden Another Hemisphere toimitusneuvostossa. Opetuskokemusta hän on hakenut kotimaisten yliopistojen ja oppilaitosten ohella mm. Moskovan Higher School of Economicsista, Pietarin yliopiston Smolny Collegesta ja Venetsian Ca’Foscari-yliopistosta, joiden kanssa Venäjän kielellä ja kirjallisuudella on kahdenväliset vaihtosopimukset.

Huttunen on toimittanut erikoisnumeron tarttolaiseen Juri Lotmanin vuonna 1964 perustamaan Sign Systems Studies -julkaisuun sekä kolme kirjaa moskovalaiselle Novoe Literaturnoe Obozrenie -kustantamolle yhdessä kollegoiden kanssa. Neljäntenä kirjana on tekeillä nide Transnational Russian Culture, joka ilmestyy 2017.

Huttunen osallistuu mielellään erilaisiin keskustelutilaisuuksiin, joissa käsitellään venäläistä kirjallisuutta tai ylipäätään Venäjän kulttuurielämään liittyviä asioita. Hän oli mukana suomalais-venäläisessä Kulttuurifoorumissa syyskuussa 2015, toimii myös valtiopäivätoiminnan 150. merkkivuoden juhlarahaston johtokunnassa. Juhlarahaston tavoitteena on innostaa suomalaisia opiskelemaan venäjää ja lisätä venäläisen kulttuurin tietämystä Suomessa.

Helsingin kirjamessujen teemana syksyllä 2015 on venäläinen kirjallisuus ja kulttuuri. Kun kirjamessujen teema päätettiin loppuvuodesta 2014, reaktio ei ollut lainkaan yksiselitteinen. Tässä poliittisessa tilanteessa, Ukrainan-kriisin ja sodan ollessa käynnissä, mietittiin sanktioita ja kysyttiin, miksi venäläinen kirjallisuus ja kulttuuri nostetaan tapetille kirjamessuilla. Vyöryttääkö Venäjä Helsinkiin propagandaa kirjailijoiden mukana?

Huolihan oli ymmärrettävä, kun seurataan suomalaisia tiedotusvälineitä ja niiden tapaan käsitellä Venäjää ja sen kulttuuria. Pelottava Venäjä myy. Suomalaiseen elämänmuotoon kohdistuva uhka saa ihmiset ostamaan lehtiä, lukemaan ja klikkailemaan linkkejä. Mistä suomalaiset tietäisivät, millaista kirjallisuutta Venäjällä on kirjoitettu viimeisten parinkymmenen vuoden aikana?

Teeman tultua julki puhelimet yliopistolla alkoivat piristä. Monet kustantajat, kansalaisjärjestöt, säätiöt, kirjastot, tahot ja toimijat, myös messujärjestäjät halusivat tietää, millaista venäläinen nykykirjallisuus on, miten saadaan kirjamessuista moniääniset. Ihmiset ryhtyivät toimeen, ja Helsingin yliopiston asiantuntemukselle venäläisen nykykirjallisuuden alalta tuli tarvetta. Uusia suomennoksia olisi tulossa, kääntäjille oli tarvetta, lausuntoja pyydettiin.

Lopputulos näyttää jännittävältä: yli 30 venäläistä kirjailijaa, joista suurimmasta osasta ei Suomessa aiemmin ole kuultu mitään. On siellä silti tuttujakin nimiä mukana. Joukossa on maailmankuuluja bestsellereitä, jotka halusivat tulla kun kuulivat, keitä muita on tulossa. Joukossa on tuntemattomia nuoria tekijöitä, jotka ovat ehkä saaneet Venäjällä jo debytanttipalkinnon, mutta käännöksiä ei vielä ole. Joukossa on nuoria vihaisia miehiä, naisia valitettavan vähän. Mukana on runoilijoita, prosaisteja, näytelmä- ja lastenkirjailijoita. Jos kiinnostaa, nyt suomalainen lukija saa varmasti tarpeekseen tietoa venäläisen kirjallisuuden tilasta tänään.

Helsingin Kirjamessut järjestetään 22.–25.10.2015 Messukeskuksessa. Kirjamessujen viidellätoista lavalla nähdään yli 800 ohjelmanumeroa ja yli 1100 esiintyjää. Venäläinen kirjallisuus esittäytyy messuilla laaja-alaisesti ja moniäänisesti. Helsinkiin saapuu 34 venäläistä kirjailijaa, ja Venäjään liittyviä ohjelmanumeroita on yhteensä yli 80.

Poimintoja Kirjamessujen ohjelmista, joissa Tomi Huttunen on mukana:

  • to 22.10. klo 14.00 Aino-sali, Kirjailija ja sananvapaus Venäjällä, keskustelemassa Lev Rubinštein ja Ljudmila Ulitskaja. Haastattelijoina Tomi Huttunen ja Arja Pikkupeura.
  • pe 23.10. klo 14.30 Katri Vala -lava, Jeltyševit, erään perheen rappio (Into), Tomi Huttunen haastattelee kirjailija Roman Sentšiniä.
  • la 24.10. klo 14.00 Aino-sali, Kirjailijan ja kirjallisuuden asema Venäjällä, keskustelemassa Boris Akunin, Viktor Jerofejev, Jevgeni Vodolazkin ja Jelena Tšižova. Haastattelijoina Tomi Huttunen ja Anton Nikkilä.

Helsingin Kirjamessujen yhteydessä vuonna 2010 järjestettiin Pasilan kirjastossa keskustelutilaisuus sananvapauden tilasta Venäjällä. Keskustelemassa olivat kirjailijat Andrei Astvatsaturov, Olga Slavnikova ja Dmitri Gluhovski. Haastattelijana toimi Helsingin yliopiston venäläisen kirjallisuuden dosentti Tomi Huttunen.

Kirjailijat Olga Slavnikova, Andrei Astvatsaturov ja Dmitri Gluhovski pohtivat yhdessä Tomi Huttusen kanssa Venäjän sananvapauden tilaa Helsingin Kirjamessujen iltatilaisuudessa Pasilan kirjastossa 2010. Kuva: Hanni Hyvärinen.

 

Takaisin