Takaisin

Timo Honkela

4.8.1962 Kalajoki – 9.5.2020

Filosofian maisteri 1989 (tietojenkäsittelyoppi), Oulun yliopisto
Filosofian tohtori 1998 (informaatiotekniikka), Teknillinen korkeakoulu

Digitaalisten aineistojen tutkimuksen professori, Helsingin yliopisto ja Kansalliskirjasto, 2014-2018

Johtava tutkija 2006–2013, Teknillinen korkeakoulu/Aalto-yliopisto
Vt. professori 2003–2005, Teknillinen korkeakoulu
Toimitusjohtaja ja tutkimusjohtaja 2000–2002, Gurusoft Oy
Professori 1998–2000, Taideteollinen korkeakoulu
Tutkija 1994–1999, Teknillinen korkeakoulu
Tutkija 1990–1994, VTT
Tutkija 1987–1989, Sitra
Assistentti ja luennoitsija 1985­–1987, Oulun yliopisto

Tutkimusteemat
Laskennallinen semantiikka ja pragmatiikka, sosio-kognitiivisten järjestelmien mallit, tekoälytutkimuksen filosofia ja sovellukset humanistisissa ja ihmistieteissä

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta

Teksti: Timo Honkela (Kaija Hartikainen, toim.)

Haaveeni

Olen toiveikas sen suhteen, että maailmasta kehittyy askel askeleelta entistä parempi paikka, oli sitten kyse fyysisestä ja henkisestä terveydestä ja hyvinvoinnista, ympäristöstä, ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta kahdenkeskisellä tai yhteiskunnallisella tasolla, tai vaikkapa talouden järjestämisestä.

Monet älylliset, emotionaaliset ja kulttuuriset kehitysprosessit kestävät tietysti vuosikymmeniä ja -satoja, joten ei voisi pitää täysijärkisenä, jos väittäisi sotien, köyhyyden, nälän, yksinäisyyden, ympäristötuhojen, ylenkatseen, kyynisyyden, yms. väistyvän muutamassa vuodessa. Tällainen tulevaisuuden kehityspolku on haaveeni.

Inhimillinen ymmärrys kasvaa yliopistojen ollessa kasvun keskeinen kehto. Ihmisillä on myötäsyntyinen kyky empatiaan, joka rikkoutuu vain poikkeustapauksissa. Viisaiden, meitä auttavien koneiden aika lähestyy ja antaa lisää aihetta optimismiin. Maailman pensseleissä on toki kaikkia värejä eli inhimillisten tunteiden koko kirjo on tulevaisuudessakin tarpeen.

Leijonalintu Timo Honkelan metaforana Grafiikka: Nelli Honkela
Takaisin