Takaisin

Minna Maijala

Minna Maarit Maijala
18.5.1975, Raahe

Filosofian maisteri 2001 ja filosofian tohtori 2008 (kotimainen kirjallisuus), Helsingin yliopisto

Tutkija, tietokirjailija
Tutkija 2007–2008, Edith - Suomalaisen kirjallisuuden kriittiset editiot -yksikkö, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Koordinaattori 2008–2010, Kirjallisuudentutkimuksen valtakunnallinen tutkijakoulu, Helsingin yliopisto

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta
Tutkimusteemat: Minna Canthin elämä ja tuotanto, 1880- ja 1890-luvun realistinen kirjallisuus, kirjallisuuden tunteet ja intohimot, elämäkerrallinen tutkimus, tekstikriittinen tutkimus, käsikirjoitukset ja kirjoitusprosessit.

Palkinnot ja erityissaavutukset
Tieto Finlandia -ehdokkuus 2014
Blogistanian Tieto 2014 -voittaja

Kuva: Anni Kössi, Otava
Tekstit: Minna Maijala (Riitta-Ilona Hurmerinta, toim.)

Minna Canth -tutkija

Teoreettisen filosofian opiskelijana aloittanut Minna Maijala oli kiinnostunut filosofisesta ihmiskuvasta, ja erityisesti passioista, jo ensimmäisenä opiskeluvuotenaan Vesa Oittisen rationalismiluennoilla. Aloitettuaan sivuaineopinnot kotimaisessa kirjallisuudessa Maijala törmäsi Canthin teoksissa samaan peruskysymykseen kärsimyksestä ja ihmisen intohimojen hallitsemattomuudesta. Tutkimaton kysymys vei mennessään ja syveni vähitellen väitöskirjan aiheeksi, kun tutkittavaa tuntui aina vain riittävän.

Vuonna 2008 Maijala väitteli teoksella Passion vallassa. Hermostunut aika Minna Canthin teoksissa (SKS; 2008). Väitöskirjassaan hän tarkasteli Minna Canthin teosten tieteellistä ihmiskuvaa ja sen yhteyttä eurooppalaiseen keskusteluun ja kirjallisiin ihanteisiin.

Työ Minna Canthin parissa ei kuitenkaan päättynyt tähän, vaan jo väitöskirjaa tehdessä Maijalalta oli kysytty, josko tämä kirjoittaisi Canthista myös uuden elämäkerran. Aluksi ajatus neljännestä Canth-elämäkerrasta tuntui tarpeettomalta, erityisesti kun väitöskirjatyössä Maijala oli pyrkinyt eroon aikaisempaa Canth-tutkimusta hallinneesta biografisuudesta, mutta väitöskirjatutkimuksen myötä Maijalalle syntynyt kuva Canthista ihmisenä ja kirjailijana oli hyvin toisenlainen kuin aiemmissa elämäkerroissa oli kuvattu.

– Erityisesti Canthin kirjailijantyön kunnianhimoisuuden ja valtavan oppineisuuden korostaminen tuntui niin tärkeältä, että koin uuden elämäkerran tarpeelliseksi.

Lopulta elämäkerran kirjoitusprosessista tuli kuitenkin aivan oma tutkimusmatkansa, jonka keskelle Maijalalle syntyi kaksi lasta, ja inhimillinen ymmärrys Canthista ja hänen elämästään syveni. Pitkän prosessin tuloksena syntyneessä elämäkerrassa Herkkä, hellä, hehkuvainen Minna Canth (Otava, 2014) Maijala kuvaa Canthia hyvin toisin kuin aiemmin hänet on totuttu näkemään.

– Taistelevan amatsonin kuvan sijaan Canthista korostuu hänen herkkyytensä, joka yhdessä hänen palavan innostuksensa kanssa luo kuvan kunnianhimoisesta, mutta myös epävarmasta kirjailijasta, jolle menestys ei koskaan ollut itsestään selvää.

Jo väitöskirjaa tehdessään Maijala tutustui laajaan Canthin arkistoaineistoon, jota säilytetään pääosin Kuopion kaupunginkirjastossa, ja kiinnostui erityisesti käsikirjoitusten tutkimisesta. Työskenneltyään väitöskirjan jälkeen vuoden Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Edith -yksikössä Aleksis Kiven kriittisten editioiden kanssa Maijala kiinnostui yhä enemmän käsikirjoitusversioiden ja kirjoitusprosessien tekstikriittisestä tutkimuksesta.

Maijalan aloitteesta Kuopion Kaupunginkirjastossa on toteutettu Opetusministeriön tuella laaja hanke, jossa Canthin arkistoaineisto saatettiin verkkoon kaikkien saataville Minnan Salonki -verkkoarkistoon. Käsikirjoitusten ja erityisesti näytelmien kirjoitusprosessien kannalta Canthissa onkin vielä paljon mielenkiintoista tutkittavaa, mihin Maijala palannee myöhemmin.

– Verrattuna aikalaisensa Juhani Ahon tutkimukseen Canthia on tutkittu varsin vähän, joten työtä riittää, Maijala sanoo.

Minna Maijalan tuotantoa Minna Canthista

Kirjan kansikuva: Otava.​
Kirjan kansikuva: Otava.​

 

Takaisin