Takaisin

Markku Henriksson

Markku Ilmari Henriksson
4.9.1949, Helsinki

Valtiotieteen kandidaatti, maisteri (poliittinen historia) 1973, valtiotieteen lisensiaatti 1985 ja valtiotieteen tohtori 1988, Helsingin yliopisto

Yhdysvaltain tutkimuksen professori, Helsingin yliopisto, Renvall-instituutti (nyk. maailman kulttuurien laitos) mvs ja vt 1996–1999 ja viran vakinainen haltija 1999–2014
Historian lehtori, Tampereen yliopisto, Historiatieteen laitos 1990–1999
Vs. johtaja, Helsingin yliopisto, Renvall-instituutti, 1990–1992
Ulkoeurooppalaisten maiden historian assistentti, Helsingin yliopisto, Historian tutkimus- ja dokumentaatiolaitos (myöh. Renvall-instituutti) useita jaksoja viransijaisena ja viran varsinaisena haltijana vuosina 1975–1990

Julkaisutoiminta

Kunnianosoitukset
D.Lett., h.c., York University, Toronto, 1995
Valkoisen ruusun ritarikunnan I luokan ritarimerkki 2004
Western History Associationin kunniajäsenyys 2005 (ensimmäisenä Yhdysvaltain ulkopuolisena)
American Indian History Lifetime Achievement Award 2013 (ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana Pohjois-Amerikan ulkopuolisena)
Helsingin yliopiston ansiomerkki pitkäaikaisesta palvelusta 2013
Helsingin yliopiston mitali 2014
The International Council for Canadian Studies Certificate of Merit, 2014

Teksti: Olli Siitonen

Ilmailuprofessuuri

Markku Henrikssonin Yhdysvaltain tutkimuksen professuuri humanistisen tiedekunnan Renvall-instituutissa kantoi lentokonevalmistaja McDonnell Douglasin nimeä. Tarina professuurin taustalla kytkeytyy 1990-luvun Hornet-kaupan ehtoihin sisältyneisiin vastakauppoihin. Yhdysvaltojen tuli Hornet-hävittäjien myynnin yhteydessä ostaa vastavuoroisesti tuotteita Suomesta.

– Kun tuotteita ei tuntunut löytyvän, ehdotettiin koneet kauppaavalle McDonnell Douglasille stipendien myöntämistä, ikään kuin Fulbright-ohjelman laajennukseksi. McDonnellilta oltiin yhteydessä Yhdysvaltain Suomen suurlähetystöön, josta kohteeksi ehdotettiin Renvall-instituutissa sijainnutta Yhdysvaltain tutkimuksen erikoistunutta yksikköä. Lahjoitusta tehtäessä yhtiön edustaja ei kuitenkaan maininnut mitään hävittäjäkaupoista, vaan korosti lahjoituksen perustuvan McDonnell Douglasin ja Finnairin pitkäaikaiseen yhteistyöhön.

Prosessin edetessä McDonnellin suurin kilpailija Boeing osti yhtiön, ja yrityskaupat toivat myös lahjoitusneuvotteluihin oman draaman kaarensa. Sopimus allekirjoitettiin lopulta vain muutamaa tuntia ennen kuin McDonnell Douglas ja sen tekemät sopimukset lakkasivat olemasta. Boeing hyväksyi kaupan yhteydessä McDonnellin aiemmat sopimukset ja näin ollen professuurineuvotteluja ei tarvinnut aloittaa alusta.

Henrikssonin mukaan Boeingilla oltiin kiinnostuneita hänen tekemästään työstä, mutta tutkimusta annettiin tehdä rauhassa. Helsingin yliopistoon perustettu professuuri poikkesi myös muista ilmailuyhtiön nimeä kantavista viroista.

– Asiantuntemuksen annettiin tulla meiltä ja ainoastaan rahoitus saatiin heiltä. Käsittääkseni kyseessä on ainoa McDonnellin nimeä kantava professuuri, joka ei liity lentämiseen tai avaruusteknologiaan.

Professori Henrikssonin jäähyväisluento, 2014.

 

Takaisin