Takaisin

Laura Hirvi

16.7.1980, Mannheim, Saksa

2004 Grundstudium, etnologia, Freie Universität Berlin, Saksa
2007 filosofian maisteri, etnologia, Jyväskylän yliopisto
2013 filosofian tohtori, etnologia, Jyväskylän yliopisto

2015– Suomen Saksan-instituutin johtaja
2013–2015 tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
2006–2008 saksan kielen tuntiopettaja, Jyväskylän yliopisto & Jyväskylän kaupunki
2005 (3 kk) projektityöntekijä, Teatterin tiedotuskeskus (TINFO)
2003–2004 (4 kk) englannin kielen opettaja, Carmel English School & Aukland House School, Intia
2002 (2 kk) projektityöntekijä, SKS:n Kansanrunousarkisto
2001–2003 Assistentti, Gleiss Lutz Rechtsanwälte, Berliini

Lisäksi useita asia- ja kaunokirjallisia käännöstöitä lähes 10 vuoden ajalta, mm. saksannokset teoksista Terhi Rannelan Taivaan tuuliin sekä Leea Klemolan Kokkola.

2014– ASLA-Fulbright Alumni Associationin johtokunnassa, vuoden 2014 varapuheenjohtajana
2012– ‘Sikhs in Europe’ kotisivujen ja s-postilistan ylläpitäjä
2009–2011 Finnish Journal of Ethnicity and Migrationin kirja-arvioiden toimittaja
2009–2010 HELA RY (Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen tohtorikoulutettavien ja tutkijatohtoreiden yhdistys) hallituksen jäsen, vastuussa kansainvälisestä ohjelmasta

Tekstit: Laura Hirvi (Riitta-Ilona Hurmerinta, toim.)

Suomalaiset taiteilijat Berliinissä

Berliinillä on aina ollut tärkeä rooli maailmanlaajuisessa politiikassa. Kaupunki on keskeinen kulttuurin keskus, joka magneetin tavoin vetää puoleensa taitelijoita ympäri maailmaa. Osittain tämä saattaa johtua Berliinin politiikasta, jonka tarkoitus on houkutella globaaleja luovan alan toimijoita, kuten taiteilijoita, asumaan Berliiniin. Kaupungissa luovuuden ja taloudellisen kasvun yhteys on ymmärretty, ja vastaavaa politiikkaa syntyy ja sovelletaan myös muualla maailmassa.

Suomalaiset taiteilijat ovat ylittäneet Itämeren jo useasti ja viimeisin aalto alkoi jo kymmenen vuotta sitten. Berliiniin tullaan opiskelemaan tai työskentelemään, eikä sen vetovoima näytä ehtyvän. Viehätys Berliinin suvaitsevaiseen ja monikulttuuriseen ilmapiiriin sekä suhteellisen halvat elinkustannukset rohkaisevat lukuisia taiteilijoita saapumaan Saksan vanhaan ja uuteen pääkaupunkiin, jonka he muuttavat omaksi urbaaniksi ateljeekseen. Osan asettuessa pysyvämmin Berliiniin viettävät toiset kahden maan välistä säännöllistä matkalaukkuelämää. Osa taiteilijoista on Berliinissä vain lyhyen aikaa, usein taiteilijoiden kansainvälistä liikkuvuutta tukevan apurahan ansiosta.

Piirros kenttätöistä. Kuva Laura Hirven yksityisarkisto.

Koneen säätiön rahoittamassa, Berliinin suomalaisia taiteilijoita käsittelevässä tutkimusprojektissani halusin selvittää, mikä on kaupungin, taiteen ja liikkuvien taiteilijoiden suhde. Halusin vastauksia kysymykseen, kuinka tietty kaupunki vaikuttaa taiteilijoiden työhön. Millä tavoin taiteilijat ja heidän työnsä vaikuttavat siihen jatkuvaan prosessiin, joka muovaa kaupungin kulttuurista rakennetta? Lisäksi halusin monipuolisemmin kartoittaa syitä, miksi niin monet suomalaiset taiteilijat hakeutuvat Berliiniin. Ensimmäinen tutkimusartikkelini aiheesta ilmestyi hiljattain tieteellisessä julkaisussa Ethnologia Europea. Journal of European Ethnology. Artikkeli selvittää nykytaitelijoiden Euroopan sisäistä liikkuvutta tarkastelemalla vähintään vuoden Berliinissä asuneiden suomalaisten kuvataiteilijoiden kokemuksia. Etnografisessa kenttätyössä tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla 15 eri taiteilijaa. Tutkimus valottaa, miten taloudelliset ja ammatilliset seikat, mielikuvat ja unelmat, sosiaaliset verkostot ja mahdollisuus työskennellä inspiroivassa urbaanissa ympäristössä vaikuttavat suomalaisten taiteilijoiden päätökseen tulla Berliiniin. Lisäksi artikkeli vastaa keskeiseen kysymykseen siitä, miksi niin monet taiteilijat haluavat jatkaa kansainvälistä elämäntyyliään, joka synnyttää monikansallista luovuuden virtaa.

Lisätietoa tutkimustyöstäni:

Berlin Impressions. Kuva Laura Hirven yksityisarkisto.

 

Takaisin