Takaisin

Lari Kotilainen

Lari Pietari Kotilainen
2.1.1974, Kuusjoki

Filosofian maisteri 1999 ja filosofian tohtori 2008 (suomen kieli), Helsingin yliopisto

Helsingin yliopistossa tehtäviä tutkimusavustajasta professoriin vuodesta 1997
Suomen kielen lehtori 2003–2004 Kölnin yliopisto ja 2005–2006 Upsalan yliopisto
Vapaana tieteilijänä opetusta, luennointia ja esitelmiä Suomessa ja Venäjällä. Lisäksi kolumneja, oppikirjoja, tietokirjoja ja tutkimusta.

Ylioppilastutkintolautakunnan äidinkielen ja kirjallisuuden sensori ja suomen kielen tutkintolautakunnan varapuheenjohtaja.

Sanojen salapoliisi ja Jytäjyrsijöiden laulaja–kitaristi

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta
Tutkimusaiheet: Internetin kieli, suomen kielen oppiminen toisena kielenä, koulun kieliopetus, kielipolitiikka.

Kuva: Mika Federley
Tekstit: Lari Kotilainen (Riitta-Ilona Hurmerinta, toim.)

Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta

Aloitin opintoni 19-vuotiaana vuonna 1993 enkä ole sen koommin poistunut vuotta pidemmiksi pätkiksi kotiyliopistoni vaikutuspiiristä. On siis selvää, että matkalle on osunut hyviä hetkiä niin opiskelijana, tutkijana kuin opettajanakin.

Opiskeluajoilta mieleen on jäänyt Siulan ainejärjestötoiminta. Järjestimme muun muassa euroviisu- ja Finnhits-bileitä. Bileiden musiikista vastasi suomen opiskelijoista koottu bändi, jossa itsekin soitin. Hetkittäin kuulosti muistaakseni aika hyvältä.

Aloitin tutkijanurani tutkimusavustajana professori Pentti Leinon johtamassa tutkimusryhmässä. Tutkimuksen tekemisen yhteisöllisyys avautui silloin, enkä varmasti olisi ryhtynyt tutkijaksi ilman tuota aikaa. Stereotypioiden yksinäinen puurtaminen tutkijankammiossa olikin yhteisiä kokoontumisia ja tavoitteita. Eli paljon inspiroivampaa.

Olen myös opettanut reilun 15 vuoden ajan. Opettamisesta on niin paljon hyviä kokemuksia, ettei niiden yksilöiminen ole mahdollista. Olen saanut työskennellä lähes joka puolelta maailmaa tulevien ihmisten kanssa. Erityisesti pidän ohjaamisesta. Siinä pääse auttamaan motivoituneita ihmisiä kehittämään omia ajatuksiaan.

Kuva: Lari Kotilaisen arkisto.

 

Takaisin