Takaisin

Kirsikka Saari

Kirsikka Saari
6.12.1973, Helsinki

Taiteen ylioppilas 2009-, Aalto-yliopisto
Filosofian maisteri (yleinen historia) 2001, Helsingin yliopisto

Elokuvakäsikirjoittaja 2006-
Toimittaja ja toimitussihteeri 2003–2006, Anna-lehti
Toimittaja 2001, toimitussihteeri 2002, Ylioppilaslehti
Freelance-toimittaja 1998–2001, mm. City ja Image

Tärkeimpiä käsikirjoituksia
Korso, pitkä-elokuva 2014 (yhdessä Jenni Toivoniemen kanssa, ohjaus Akseli Tuomivaara)
Pitääkö mun kaikki hoitaa?, lyhytelokuva 2012 (ohjaus Selma Vilhunen)
Paratiisi, minisarja 2010 (ohjaus Reetta Aalto)
Gorilla, lyhytelokuva 2009 (ohjaus Hanna Bergholm)
Tyttöjen ilta, minisarja 2008 (ohjaus Reetta Aalto)

Palkintoja ja ehdokkuuksia
Oscar-ehdokas 2014 (Pitääkö mun kaikki hoitaa?)
Vuoden käsikirjoittaja 2014
Sylvi-palkinto-ehdokas 2011
Prix Geneva Europe -finalisti 2010

Kuva: Tommi Hakanen
Tekstit: Kirsikka Saari (Tomas Sjöblom, toim.)

Kaisa-kirjastossa eivät puhelimet soi

Nuorena historian opiskelijana en olisi voinut kuvitellakaan olevani joskus Oscar-ehdokas. Elokuva kiinnosti lapsesta lähtien, mutta tulin alalle monen mutkan kautta. Perheeni oli akateeminen, mutta taiteilijoita suvussani ei ole yhtään. En osannut edes haaveilla, että voisin kirjoittaa työkseni. Jossain takaraivossa haave kuitenkin kyti. Ensin piti vain voittaa häpeä ja omat pelot.

Valmistuttuani ja tehtyäni toimittajan töitä aloin opiskella käsikirjoittamista kolmekymppisenä. Myöhemmin menin opiskelemaan sitä myös Aalto-yliopistoon. Pääsin nopeasti työhön kiinni. Minisarja Paratiisi valmistui 2010 ja pitkä elokuva Korso 2014. Olen kirjoittanut myös televisiolle, sekä lyhytelokuvia, joista tunnetuin on Oscar-ehdokkaanakin ollut Pitääkö mun kaikki hoitaa?

Kirsikka Saaren käsikirjoittama lyhytelokuva ”Pitääkö mun kaikki hoitaa?” käsittelee suuria kysymyksiä, pienten asioiden kautta. Julisteen on suunnitellut Timo Klaavo.​
Kirsikka Saaren käsikirjoittama lyhytelokuva ”Pitääkö mun kaikki hoitaa?” käsittelee suuria kysymyksiä, pienten asioiden kautta. Julisteen on suunnitellut Timo Klaavo.​

Käsikirjoittajana historian opiskelusta on paljon hyötyä, vaikka en ole epookkia kirjoittanutkaan. Oikeastaan minulla on samat mielenkiinnon kohteet kuin opiskelijana. Silloin mikrohistoria oli tapetilla, eli se, kuinka arkisen tai pienen kautta voi peilata suuria asioita. Monet käsikirjoitukseni ovat noudatelleet samaa ajatusta; pienen ja arkisen kautta voi kuvata isojakin asioita, kuten vaikka syrjäytymistä tai naisen ja miehen rooleja. Mutta huumorin merkityksen löysin vasta kauan historian opiskelun jälkeen.

Tietyllä tavalla en koskaan lähtenyt yliopistosta pois. Ennen kirjoitin pääkirjastossa, nykyään kirjoitan usein Kaisa-talossa. Pidän yliopiston kirjastojen keskittyneestä tunnelmasta ja hiljaisuudesta, siitä että puhelimet eivät soi. Etenkin kun käsikirjoitustyö on hankalassa vaiheessa, mikään muu paikka ei käy. Jo se tieto rohkaisee, että ennenkin kaikki tekstit – olipa kyseessä seminaariesitelmä, gradu tai elokuvakäsikirjoitus – ovat tulleet yliopiston seinien suojissa valmiiksi.

Käsikirjoittaja ja työkone. Kirsikka Saari palaa usein yliopiston kirjastoon kirjoittamaan, varsinkin silloin, kun kirjoittaminen takkuilee. Kuva: Selma Vilhunen​
Käsikirjoittaja ja työkone. Kirsikka Saari palaa usein yliopiston kirjastoon kirjoittamaan, varsinkin silloin, kun kirjoittaminen takkuilee. Kuva: Selma Vilhunen​

 

Takaisin