Takaisin

Irma Hyvärinen

Irma Kaarina Hyvärinen
6.8.1949, Helsinki

Humanististen tieteiden kandidaatti 1971, filosofian kandidaatti 1973, filosofian lisensiaatti 1982 ja filosofian tohtori 1989 (germaaninen filologia), Oulun yliopisto

Germaanisen filologian professori 1999–2014, Helsingin yliopisto
Saksalaisen laitoksen johtaja 8/1999–7/2006 ja 4/2007–12/2009, Helsingin yliopisto
Germaanisen filologian apulaisprofessori/professori 1998–1999, Turun yliopisto
Germanistisen kielitieteen vieraileva professori 1996 (kesälukukausi), Augsburgin yliopisto, Saksan liittotasavalta
Germaanisen filologian apulaisprofessori/vs. professori 1992–1998, Jyväskylän yliopisto
Saksan kielen apulaisprofessori 1991–1992, Joensuun yliopiston Savonlinnan kääntäjänkoulutuslaitos
Saksan kielen vs. apulaisprofessori 1990–1991, Helsingin kauppakorkeakoulu
Alexander von Humboldt-säätiön apurahatutkija 1989–1990, Passaun yliopisto, Saksan liittotasavalta
Germaanisen filologian vs. apulaisprofessori 1985–1986, Helsingin yliopisto
Germaanisen filologian assistentti 1983–1991, Helsingin yliopisto
Tutkimusassistentti 1979–1984, Suomen Akatemian humanistinen toimikunta
Germaanisen filologian professori (25 %) 1977–1979, Oulun yliopisto
Saksan kielen tuntiopettaja 1975–1978, Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto, Oulu
Saksan kielen tuntiopettaja 1975–1976, Oulun yliopiston kielikeskus
Germaanisen filologian tuntiopettaja, 1972–1978 ja vs. assistentti 1974–1975 ja 1977–1979, Oulun yliopisto

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta
Tärkeimmät tutkimusalat: pragmaattiset fraseologismit, kontrastiivinen syntaksi, sananmuodostus, kielen oppiminen ja opettaminen ja lyriikan kääntäminen

Palkinnot
Jacob und Wilhelm Grimm Preis 2007, Deutscher Akademischer Austauschdienstistä
Graduohjauksen tunnustuspalkinto 2011, Nykykielten laitos Helsingin yliopisto

Kuva: Mika Federley
Tekstit: Irma Hyvärinen (Riitta-Ilona Hurmerinta, toim.)

Haaveeni

Haaveenani on, ettei saksan kielen – ja muidenkaan koulussa nykyisin vähemmän luettujen kielten – taitoa heitetä kokonaan yli laidan Suomen koulutusjärjestelmässä. Kielivarannosta on pidettävä systemaattisesti huolta. Vaikka saksan kielen opiskelijoiden määrä vähenee, yliopiston on huolehdittava siitä, että koulutukseen otetuista tulee alansa huippuasiantuntijoita, joilla kielitaidon lisäksi on hyvä kulttuurintuntemus.

Henkilökohtaiset haaveeni ovat tyypillisiä: Toivon, että terveyttä ja energiaa riittää tulevinakin vuosina tutkimukseen ja sen ohella monenlaiseen muuhunkin tekemiseen: kuuden lapsenlapsen tuomaan ”toimintaterapiaan”, koiran kanssa lenkkeilyyn, mökkeilyyn, veneilyyn, matkailuun, kaunokirjallisuuden lukemiseen, konserteissa, teatterissa ja museoissa käyntiin ja varsinkin kesäisin kokkaamiseen … vaikka kesäkeittiö toisaalta on myös oiva vetäytymispaikka tutkimuksen tekoon.

Mökkirannan kesäkeittiöön voi hyvin vetäytyä lukemaan ja kirjoittamaan, jos saaressa ei ole kesävieraita. Kuvaaja: Markku Hyvärinen.

Vaikka yliopiston työtahti ja kilpailu tutkimusrahoituksesta tuntuvat kiihtyvän kiihtymistään ja uusimmat leikkaukset ovat vakava uhka menestyksekkäälle opetukselle ja tutkimukselle, toivon, ettei ruuvia kiristetä liikaa. Luovuuden ja innovatiivisuuden edellytyksenä on, että tärkein työkalumme, ihminen itse psykofyysisenä kokonaisuutena, on hyvässä kunnossa. On oltava lupa ja aikaa palautua ja uusiutua vaikka istumalla rantakalliolla merta katsellen – se on kuin defragmentoisi omaa kovalevyään.

Akkuja on hyvä ladata vaikkapa koiran seurassa punaisella rantakalliolla merelle tuijottaen ja meditoiden. Kuvaaja: Markku Hyvärinen.
Takaisin