Filosofian kunniatohtorit
Päivän humanisti

Filosofian kunniatohtorit

Kunniatohtorin arvo on suurin huomionosoitus, jonka yliopisto voi myöntää yksityiselle henkilölle. Toisin kuin tavallisissa tohtorin arvoissa, nimitys kunniatohtoriksi ei riipu akateemisista meriiteistä. Kunniatohtoriksi voidaan nimittää henkilö, joka on tehnyt työtä tieteen, yliopiston tai merkittävän yhteiskunnallisen asian hyväksi. Kunniatohtoriuden kautta yliopisto voi nostaa esille tärkeiksi ja ajankohtaisiksi katsottuja teemoja. Kunniatohtorin arvon myöntää yksittäinen tiedekunta yleensä neljän vuoden välein järjestettävissä promootiotilaisuuksissa, joissa juhlitaan opintonsa päättäneitä maistereita ja tohtoreita. Erillinen toimikunta ottaa kunniatohtoriehdotukset vastaan ja tekee viralliset päätökset. Seuraava filosofisen tiedekunnan promootio järjestetään vuonna 2017. Olemme valinneet tähän esittelyyn kahdeksan tiedekuntamme kunniatohtoria.

Filosofian kunniatohtorit

375 humanistia -esittelyyn valitut filosofian kunniatohtorit:

Carl Gustaf Emil Mannerheim
4.6.1867, Askainen – 27.1.1951, Lausanne, Sveitsi
Filosofian kunniatohtori 1919

Akseli Gallen-Kallela
26.4.1865, Pori – 7.3.1931, Tukholma
Filosofian kunniatohtori 1923

Otto Manninen
13.8.1872, Kangasniemi – 6.4.1950, Helsinki
Filosofian kunniatohtori 1927

Frans Emil Sillanpää
16.9.1888, Hämeenkyrö – 3.6.1964, Helsinki
Filosofian kunniatohtori 1936

Ilmari Kianto
7.5.1874, Pulkkila – 28.4.1970, Helsinki
Filosofian kunniatohtori 1957

Lennart-Georg Meri
29.3.1929, Tallinna – 14.3.2006, Tallinna
Filosofian kunniatohtori 1986

Esteri Hellen Vapaa-Jää
24.8.1925, Kärkölä – 22.11.2011, Espoo
Filosofian kunniatohtori 1994

Mirkka Elina Rekola
26.6.1931, Tampere – 5.2.2014, Helsinki
Filosofian kunniatohtori 2000

Kuva: Humanistinen tiedekunta
Tekstit: Tero Juutilainen ja Tomas Sjöblom

Frans Emil Sillanpää oli ensimmäinen suomalainen Nobel-palkittu ja toistaiseksi myös ainoa suomalainen, joka on saanut Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Yliopisto-opintojensa alkutaipaleella Sillanpää ei suunnitellut kirjailijan uraa, vaan hän ryhtyi tavoittelemaan lääkärin ammattia. Vaikka Sillanpää jätti lääkärin opinnot kesken, hän ehti kuitenkin omaksua luonnonfilosofisen maailmankatsomuksen. Tämä näkyi Sillanpään ensimmäisen romaanin Elämä ja aurinko (1916) lisäksi myös hänen myöhemmässä tuotannossaan.

Lue lisää

Ilmari Kiannon kirjailijanuraa kesti yli 60 vuotta, sisältäen yli 60 teosta. Käsitys hänen urastaan ja elämästään on pitkälti hänen itse luomansa kirjailijalegendan tuotosta. Kiannon elämään ja tuotantoon kuului sivistyneistön kritiikkiä, seksuaalisten kysymysten pohdintaa sekä arvostelua kirkkoa, uskontoa ja politiikkaa kohtaan.

Lue lisää

Lennart Meri on jäänyt useimmille mieleen Viron presidenttinä (1992–2001). Hän oli kuitenkin alkujaan kirjailija, tuottaja ja elokuvaohjaaja. Isänsä Georg-Peeter Meren diplomaatin ja kääntäjän ammattien johdosta Meren perhe matkusteli paljon. Lennart Meri oppikin nuoruudessa puhumaan useita kieliä sujuvasti. Hän taisi niin suomea, ranskaa, saksaa, englantia kuin venäjääkin.

Lue lisää

Esteri Vapaa-Jää oli alun perin kiinnostunut lääkärin opinnoista, mutta toisen maailmansodan jälkeen lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijapaikat oli varattu palveluksesta palaaville miehille. Uusi uravaihtoehto löytyi käsitöiden parista Helsingin käsityöopistosta. Sodan aiheuttama pula-aika jatkui vielä pitkään taistelujen päätyttyä, mikä kysyi kekseliäisyyttä erityisesti käsityöläisten alalla. Opintojensa aikana Vapaa-Jää pääsi pohtimaan muun muassa uusia käyttötarkoituksia nenäliinoille.

Lue lisää