Henry Hedman on tehnyt pitkän uran romaniväestön asioiden edistäjänä. Hän on vuosien varrella toiminut lukuisia kertoja Suomen romanien edustajana ulkomaisissa konferensseissa ja järjestöissä. Lisäksi hän on kääntänyt romanikielelle oppimateriaalia ja lastenkirjallisuutta. Opetus- ja tutkimustyö on luonnollinen jatkumo Hedmanin omalle opiskeluinnokkuudelle.

– Koen kutsumuksena, että teen pr-työtä romanien hyväksi. Olen itse noussut sieltä tavallisten romanien keskeltä, ja olen tarvinnut elämäni varrella kannustavia henkilöitä päästäkseni tähän pisteeseen.

Hedman kokee tehtävänsä kaksisuuntaisena vaikuttamisena.

– Olen auraamassa tietä romaniväestölle tänne akateemiseen maailmaan. Esimerkilläni näytän romaneille, että omalla aktiivisuudella ja opiskelulla on merkitystä työllistymiseen. Toisaalta pyrin avaamaan valtaväestölle näkymää romanien todellisuuteen ja tarjoan mahdollisuuksia vuorovaikutukseen.

Hedman kiertää säännöllisesti ympäri Suomea kertomassa nuorille romaneille esimerkkejä opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksista. Samalla hän ylläpitää verkostojaan vanhempaan romaniväestöön ja kerää tutkimusaineistoa romanien keskuudessa.

Romanikulttuuri on tällä hetkellä murroksessa. Haasteena on säilyykö vanha arvomaailma, kieli ja kulttuuri ja toisaalta miten romaniväestö sopeutuu jatkuvasti muuttuvaan yhteiskuntaan. Identiteetin säilyminen huolestuttaa romaniväestöä itseäänkin. Henry Hedman on kohdannut oman yhteisönsä suunnalta myös jonkin verran kritiikkiä toiminnastaan.

– Erityisesti se, että romanikieltä voi nykyisin opiskella yliopistossa kuka vaan, on herättänyt närää etenkin vanhemmissa romaniväestön edustajissa. Se kumpuaa todennäköisesti pelosta ja epätietoisuudesta sekä romanien kokemasta vuosisatoja kestäneestä syrjivästä arvostelusta. Joissain tapauksissa omien lapsien korkea kouluttautuminen herättää romanivanhemmissa pelkoa perhekeskeisen kulttuurin tuhoutumisesta, jos lapsi lähtee työuran perässä kotiseudulta muualle.

Hedmanilla on kehitteillä romanikielen elvytyshanke. Siihen on haettu rahoitusta mm. Koneen Säätiöltä, mutta vielä ei ole tukea saatu. Tavoitteena on käynnistää projekti, jossa seitsemällä paikkakunnalla 35 perhettä, joissa on yhteensä noin 200 romania, sitoutetaan kolmeksi vuodeksi puhumaan keskenään romanikielellä. Hankkeessa seurattaisiin kielitaidon kehittymisen lisäksi sitä, millaista sanastoa he keskinäisessä kommunikaatiossa käyttävät. Toisena tavoitteena projektissa on lisätä kielenkäyttöaloja aina televisio-ohjelmiin asti.

– Viimeisten 50 vuoden aikana hyvin romanikieltä osaavien määrä on vähentynyt noin 40 prosentilla. Romanikulttuurille oma kieli on aikaisemmin ollut tärkeä osa identiteettiä. Nyt uhkana on kielen kuihtuminen. Meidän tehtävä on saada se kieli takaisin elämään. Olen tehnyt vaimoni kanssa viisi televisio-ohjelmaa, joissa käsitellään romanien historiaa ja kulttuuria. Jos kieliprojekti saa rahoitusta, niin haluaisin tehdä kieliopetusta myös television välityksellä.

Lisätietoa Henry Hedmanin Miten elvyttää Suomen romanikieli? -projektista.