Henrik Gabriel Porthan oli vuonna 1770 perustamassa Aurora-seuraa, joka julkaisi tammikuusta 1771 lähtien Suomen ensimmäistä sanomalehteä, Tidningar utgifne af et sälskap i Åbo (myöhemmin Åbo Tidningar). Lehteen kirjoittivat monet aikansa merkkihenkilöt, kuten Ruotsin akatemian ensimmäinen johtaja J. H. Kellgren, optisen lennättimen keksijä A. N. Edelcrantz ja Suomen ensimmäinen arkkipiispa J. Tengström.

Lehti ilmestyi kerran kahdessa viikossa. Sitä toimitettiin valistuksen hengessä, ja se julkaisi opettavaisia kertomuksia ja anekdootteja. Historiantutkimukselle se on ollut tärkeä lähde, koska Porthan painatti siinä suuren määrän asiakirjoja, jotka sittemmin tuhoituivat Turun palossa vuonna 1827. Åbo Tidningar ilmestyi vuoteen 1861 asti. Tuolloin toinen turkulainen lehti, Åbo Underrättelser, saavutti lukijoiden suosion. Åbo Underrättelser ilmestyy yhä ja se on maan vanhin yhä ilmestyvä sanomalehti.

Aurora-seuran perustajien esikuvana toimi tukholmalainen Utile Dulci -salaseura, joka osaltaan loi pohjaa Ruotsin akatemian perustamiselle ja jonka jäsen Kellgren niin ikään oli. Auroran toimijoihin kuuluivat Porthanin lisäksi korkeimman oikeuden tuleva oikeusneuvos Pehr Juslén nuorempi, Porvoon tuleva piispa Magnus Jacob Alopaeus sekä Ruotsin museolaitoksen perustaja Carl Fredrik Fredenheim, joka suoritti ensimmäisten joukossa arkeologisia kaivauksia Rooman Forumilla. Aurora-seuran ohjelmaan kuului ruotsalaisuuden ohella kiinnostus suomen kieleen ja Suomen muinaishistoriaan, missä se erosi monesta muusta samantyyppisestä yhteisöstä.

Lähteet:

• K. Tarkiainen, Porthan, Henrik Gabriel. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu.Viitattu 10.2.2015.
• Suomalaisia tieteen huipulla – 100 tieteen ja teknologian saavutusta, toim. T. Markkanen, A. Tiitta, P. Havaste, Gaudeamus 2014.
• Suomen ensimmäinen sanomalehti, Sanomalehti opetuksessa, Sanomalehtien liitto. Viitattu 11.2.2015.
• Nordisk familjebok, Ural–Vertex, red. Th. Westrin, Nordisk familjeboks förlags aktiebolag 1921.