Takaisin

Gunnar Mickwitz

Gunnar Mickwitz
19.10.1906, Turku – 18.2.1940 Pienpero, Karjalankannas

Filosofian kandidaatti (historia) 1929, maisteri 1932, lisensiaatti 1933, tohtori (priimus) 1936, Helsingin yliopisto
Opintomatka Uppsalaan 1930–1931

Yleisen historian vt. professori 1938–1939, Åbo Akademi
Historian ja yhteiskuntaopin lehtori 1933–1937, Hangö Svenska Samlyceum
Antiikin historian (sittemmin yleisen historian) dosentti 1933–1940, Helsingin yliopisto
Toimittaja 1930, Studentbladet

Finlands Svenska Studentkårsförbundin puheenjohtaja 1938–1939

Hänen mukaansa nimetty
Gunnar Mickwitz pris 1992
Gunnar Mickwitz-fond 1940

Kuva: Museovirasto
Tekstit: Tomas Sjöblom

Taloushistorian käsitykset uusiksi

Gunnar Mickwitzin väitöskirja Geld und Wirtschaft im römischen Reich des vierten Jahrhunderts n. Chr. ilmestyi vuonna 1932. Siinä Mickwitz tutki rahatalouden ja luontaistalouden keskinäistä suhdetta sekä niiden merkitystä antiikin Roomassa 300-luvulla jaa. Tutkijat olivat aiemmin esittäneet, että Rooman valtakunnan talous tuohon aikaan taantui rahataloudesta luontaistalouteen.

Papyrustekstejä tutkimalla ja tuoreesta varhaiskeskiajan tutkimuksesta ammentaen Mickwitz kiisti tämän käsityksen. Hänen tutkimuksensa osoitti, että vaikka Rooman valtionhallinto siirtyikin 300-luvulla luontaistalouteen, yksityistaloudessa hallitsi vielä rahatalous. Väitöskirja nosti kertaheitolla Mickwitzin sekä suomalaisen että kansainvälisen taloushistorian tutkimuksen kärkikastiin. Alalla vallitsevia käsityksiä mullistavat tulokset aiheuttivat kohua tutkijapiireissä. Mickwitzin väitöskirjaa käsiteltiin peräti kuudessatoista alan aikakauskirjoissa ilmestyneessä arvosteluissa.

Kolmannessa kirjassaan Mickwitz laajensi tutkimusalaansa keskiajan taloushistorian pariin. Vuonna 1936 ilmestyneessä Die Kartellfunktionen der Zünfte und ihre Bedeutung bei der Entstehung des Zunftwesens […] kirjassaan hän käsitteli ammattikuntalaitoksen merkitystä ja kehitystä keskiajalla. Teoksessa Mickwitz korosti myös bysanttilaista vaikutusta keskiajan Länsi-Euroopassa.

Mickwitz ehti vielä syventyä Itämeren alueen tutkimukseen 1930-luvun loppupuolella. Hänen viimeinen laajempi tutkimuksensa oli Aus Revaler Handelsbüchern[…], joka ilmestyi vuonna 1938. Siinä Mickwitz käsitteli esikapitalistista kaupankäyntiä Revalin (nyk. Tallinnan) hansakauppiaihin liittyvien arkistolähteiden pohjalta. Mickwitzin tutkimuksella oli merkittävä vaikutus sodanjälkeiseen, Itämeren alueen myöhäiskeskiajan kaupankäyntiä käsittelevään tutkimukseen.

Gunnar Mickwitz kirjoitti viimeisen suuremman teoksensa ”Aus Revaler Handelsbüchern” saksaksi, kuten muutkin monografiansa. Tieteellisiä artikkeleita hän kirjoitti seitsemällä kielellä.​
Gunnar Mickwitz kirjoitti viimeisen suuremman teoksensa ”Aus Revaler Handelsbüchern” saksaksi, kuten muutkin monografiansa. Tieteellisiä artikkeleita hän kirjoitti seitsemällä kielellä.​

Sekä Geld und Wirtschaftia että Aus Revaler Handelsbüchernia pidetään omien alojensa ehdottomina klassikkoteoksina. Gunnar Mickwitz ehti lyhyen tieteellisen uransa aikana vaikuttaa merkittävästi niin suomalaiseen historiantutkimukseen kuin kansainväliseen taloushistorian tutkimukseen. Hän oli 1930-luvun suuria lupauksia historiantutkimuksen alalla. Historiska föreningen on vuodesta 1992 lähtien jakanut vuosittain Mickwitzin muistoksi hänen nimeään kantavaa palkintoa ansiokkaasta Helsingin yliopiston ruotsinkielisen historian oppiaineen pro gradu -tutkielmasta.

Lähteet

Takaisin