Yhtenä Suomen kansallismuseon keskeisenä brändimääreenä on olla korvaamaton yhteiskunnalle. Kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttilan mukaan museolla on valtavan iso rooli ja vastuu.

– Meillä on yksi ainoa Suomen kansallismuseo, jolla on valtakunnalliset kokoelmat. Meidän kokoelmien pitää olla sellaisia, joihin voi aina turvata. Jos tulee eteen tilanne, missä joutuu miettimään, että ”hetkinen, Suomi on melkein kadonnut, mitä se taas olikaan?”, sen voi löytää uudelleen Kansallismuseon kokoelmista.

Korvaamattomuus ei kuitenkaan Anttilan mukaan tarkoita vain sitä, että kokoelmat ovat kattavia ja niitä säilytetään ikuisuuteen asti.

– Se pitää myöskin sisällään sen, että me olemme merkityksellisiä ihmisille. Tämä liittyy myös museoiden ammatti-identiteetin uudelleentarkasteluun. Aikaisemmin museoiden kokoelmatyössä on usein ajateltu niin, että historian, kulttuurihistorian ja kokoelmien tuntemus on riittävä perusta oikeiden valintojen tekemiselle.

Museokenttä uudistuu voimakkaasti niin Suomessa kuin maailmallakin. Dialogi yleisöjen kanssa muuttuu koko ajan tärkeämmäksi.

– Yhä enemmän on ajateltava sitä, ketä varten me kokoelmia valitsemme ja säästämme. Se vaatii ihan oman osaamisensa ja verkostoitumisensa, jotta me pystymme antamaan tilaa yleisölle sanoa sanansa siitä, mihin merkitykseen me oikeastaan tätä museota haluamme. Kokoelmiahan pitää säilyttää siksi, että ne tuovat lisäarvoa yhteiskunnalle.

Tärkeä tavoitemielikuva on Anttilan mielestä myös lumoavuus.

– Tarkoitan sellaista kokonaisvaltaista tunne-elämystä, mitä haemme palveluissamme, näyttelyissämme ja tapahtumissamme. Museotoiminnan ei pidä olla vain tietoa, tiedon välittämistä ja sen kertomista. Toivomme että tiloissamme ja työmme äärellä yleisöt pystyvät tuntemaan ja kokemaan kulttuuriperinnön merkitystä, niin että se koskettaa syvältä.

Miten yleisö käytännössä saadaan käymään museoissa? Tämä on Anttilan mukaan yksi museokentän ydinkysymyksistä.

– Meidän täytyy olla sellainen paikka, mihin on helppo tulla ja mikä on viihtyisä. Näyttelyiden ja toiminnan sisällöt pitää tehdä sillä tavalla helpoiksi, että kerrotaan asioista yksinkertaisilla viesteillä. Esimerkiksi tekstityksen täytyy olla sellaista, ettei se vaadi korkeakoulutusta, jotta siitä saisi jotain irti.

Kansallismuseon museoissa kehitetään parhaillaan aktiivisesti myös muita toimintoja, kuin varsinaisia näyttelyitä.

– Museon ilmapiirin pitää olla sellainen, että vieras tuntee olonsa kotoisaksi. Olemme nyt kehittämässä esimerkiksi meidän kahvila- ja museokauppapalveluita, jotta meidän kohteissa voisi viihtyä vaikkei ensisijaisesti olisi ajatellut lähtevänsä museoon. Vaikkapa niin, että kuka vaan voisi ajatella: ”menenpä katsomaan, saisinko sen synttärilahjan tuolta museokaupasta, jotta lahja olisi vähän erilainen kuin muiden antamat”.

Suomalaisessa museokentässä Kansallismuseolla on Anttilan mukaan tärkeä rooli etenkin keskustelukumppanina. Kansallismuseo on osana Museovirastoa aktiivisesti mukana monissa koko museokentän kehittämishankkeissa.

– Meillä on Suomessa valtavan rikas ja runsas museokenttä, jossa kaikilla on omanlaisia tehtäviään, jotka voivat olla todella erilaisia. Jos nyt otamme esimerkiksi pienen paikallismuseon, niin sillä on sellainen tehtävä, jota Kansallismuseo ei voi lunastaa. Paikallismuseo on lähellä paikallisia ihmisiä ja tuo lähiympäristöönsä sellaisia arvoja, mitä Kansallismuseo ei missään tapauksessa pysty korvaamaan.

Lisätietoa:

• Suomen Kansallismuseo aikoo museoiden ykkösbrändiksi, Kauppalehti 11.3.2015.