Takaisin

Eino Leino

Armas Einar Leopold Lönnbohm (kirjailijanimi Eino Leino)
6.7.1878, Paltamo – 10.1.1926 Tuusula

Latinanopintoja Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa 1895–1899

Runoilija, kirjailija, kääntäjä
Toimittaja 1898–1899, Nykyaika
Kulttuuriavustaja 1899–1904, Päivälehti
Teatterikriitikko ja pakinoitsija 1904–1914, Helsingin Sanomat
Päätoimittaja 1915–1918, Sunnuntai

Kunnianosoituksia ja muistomerkkejä
Valtion kirjallisuuspalkinto 1899–1900, 1902, 1904, 1907, 1908, 1911–1912, 1915–1918, 1920
Valtion kirjailijan eläke 1918

Eino Leino -seura 1947
Eino Leinon kadut; Helsinki 1948, Hämeenlinna, Parikkala, Tuusula
Muistopatsas 1953, Esplanadin puisto Helsingissä
Eino Leino -palkinto 1956
Muistotaulu Divina Commedian suomennostyöstä 1971, Rooma
Eino Leino -talo 1978, Paltaniemi
Eino Leino – postimerkki 1978
Muistopatsas 1980, Rantapuisto Kajaanissa
Runon ja suven päivä 6.7. (liputuspäivä 1992 –)

Tuotanto

Kuva: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Tekstit: Tomas Sjöblom

Eino Leinoa lausuttuna ja laulettuna

 

 

Ylen Elävän arkiston tallenteessa nuori Vesa-Matti Loiri tulkitsee Eino Leinon Lapin Kesä -runoa asunnottomien alkoholistien itsenäisyysjuhlassa 1967. Lauluosuus alkaa kohdassa 01:01.

 

 

 

 

Ylen Elävän arkiston tallenteessa Katri Helena tulkitsee Eino Leinon elegiaa Nocturne. Runo valmistui muutama päivä ennen runoilijan 25-vuotissyntymäpäivää.

 

 

 

 

Eino Leinon vuonna 1898 ilmestynyt runo Hymyilevä Apollo on yksi suomalaisten radiokuuntelijoiden rakkaimmista runoista. Radion uudenvuodenlähetyksissä luettiin vuodesta 1948 alkaen vuosikymmenten ajan kuusi säkeistöä tästä runosta. Ylen Elävän arkiston tallenteessa kuullaan nämä perinteikkäät säkeistöt Ture Juntun lausumina.

Takaisin