Axel Olai Heikel
Päivän humanisti

Axel Olai Heikel

Axel Olai Heikel oli arkeologi, kansatieteilijä ja museovaikuttaja. Hän teki lukuisia kansatieteellisiä tutkimusmatkoja, kirjoitti ensimmäisen suomalaisen kansatieteen väitöskirjan ja sai professorin arvonimen. Merkittävimmän elämäntyönsä Heikel kuitenkin teki perustamansa Seurasaaren ulkomuseon parissa.

Axel Olai Heikel

Axel Olai Heikel
28.4.1851, Brändö (Ahvenanmaa) – 6.9.1924, Huopalahti

Filosofian kandidaatti 1880, lisensiaatti 1887, tohtori 1887, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto

Suomalaisen kansatieteen dosentti 1889–1893, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
Intendentti 1893–1917, Muinaistieteellinen toimikunta
Intendentti 1917–1924, Seurasaaren ulkomuseo

Tutkimusmatkat
Marien, mordvalaisten ja udmurttien pariin, 1883–1886
Baltian maakuntiin, 1885, 1900–1903
Sajanin vuoristoon (Siperia), 1889
Mongoliaan, 1890
Äänisjärvelle, Tverin Karjalaan, 1903

Kunnianosoitukset
Professorin arvonimi 1920, Helsingin yliopisto

Kuva: Museovirasto
Tekstit: Tomas Sjöblom

Axel Olai Heikel valmistui filosofian kandidaatiksi Keisarillisesta Aleksanterin Yliopistosta vuonna 1880. Hän opiskeli arkeologiaa, filosofiaa, estetiikkaa ja kirjallisuushistoriaa, mutta myös kansankulttuurin tutkimus kiinnosti. Hän olikin mukana perustamassa Ylioppilasosakuntain kansatieteellistä museota vuonna 1876. Kandidaatin tutkinnon saatuaan hän jatkoi opintojaan kansatieteen saralla.

Lue lisää

Tukholman Skansenille oli Arthur Hazeliuksen johdolla perustettu ulkomuseo vuonna 1891. Tästä syntyi Suomen Kansallismuseoon läheisessä yhteydessä olevien tiedevaikuttajien ajatus siitä, että Suomeenkin pitäisi saada ulkomuseo. Ajatusta lähti toteuttamaan Axel Olai Heikel.

Lue lisää

A. O. Heikelin tuotantoa

  • Kertomus muinaisjäännöksistä Hauhon kihlakunnassa, Helsinki 1878
  • Kertomus Pirkkalan kihlakunnan muinaisjäännöksistä, Helsinki 1882
  • Kansatieteellinen sanasto kuvien kanssa. Vähäinen alkukoetus muutamien Kalevalassa mainittujen esineitten selittämiseksi, Helsinki 1885
  • Rakennukset Teremisseillä, Mordvalaisilla, Virolaisilla ja Suomalaisilla, Helsinki 1887; saksalainen editio Journal de la Société Finno-Ougrienne 4/1888
  • ”Tuukkalan…
Lue lisää