Antti Aarnen polku kansainvälisesti tunnetuksi folkloristiksi ei mennyt aivan niin kuin saduissa. Aarne syntyi Porissa sepän pojaksi. Isä kuoli varhain ja äitikin Aarnen kouluaikoina. Lahjakas ja ahkera orpo selviytyi kuitenkin opinnoistaan hyvin.

Aarne valmistui ylioppilaaksi Porin yksityislyseosta vuonna 1889, jonka jälkeen hän jatkoi Helsinkiin Keisarilliseen Aleksanterin Yliopistoon. Filosofian kandidaatiksi hän valmistui vuonna 1893. Vuodet 1895–1898 hän opiskeli stipendin turvin Moskovassa, jossa hän kokosi myös aineistoa kansansatuja käsittelevää väitöskirjaansa varten. 1880-luvun lopulta 1920-luvun loppuun elettiin suomalaisen kansanrunoudentutkimuksen kulta-aikaa, joten Aarnen väitöskirja oli ilmestyessään vuonna 1907 täysin ajan hermolla.

Aarne oli jo 39-vuotias väitellessään tohtoriksi, sillä taloudelliset syyt olivat viivyttäneet väitöskirjan valmistumista. Aarne oli avioitunut vuonna 1896 Eeva Anderssonin (1872–1948) kanssa, ja he saivat kolme tytärtä vuosien 1899 ja 1906 välillä. Elättääkseen perheensä Aarne työskenteli suomen kielen opettajana Kokkolassa ja Sortavalassa. Kokkolassa hän toimi myös koulun johtajana ja Sortavalassa rehtorina. Tunnollinen mies halusi hoitaa sekä leipä- että tutkimustyönsä hyvin, mikä vaati veronsa.

Vuonna 1911 Aarne nimitettiin suomalaisen ja vertailevan kansanrunouden dosentiksi, mikä ei tosin edelleenkään täysin ratkaissut talouspulmia. Hän pystyi kuitenkin työskentelemään ulkomailla, vuosina 1913–1914 hän kävi muun muassa Saksassa, Ranskassa ja Englannissa. Professuurin saaminen Helsingin yliopistosta vuonna 1922 ratkaisi toimeentulo-ongelmat ja mahdollisti Aarnen keskittymisen täyspäiväisesti yliopisto-opetukseen ja tutkimuksen tekemiseen. Rankat vuodet olivat kuitenkin ilmeisesti jättäneet merkkinsä, sillä Aarne kuoli jo vuonna 1925, vain 57-vuotiaana. Hän ehti kuitenkin urallaan jättää pysyvän jäljen tiedemaailmaan.

Lähteet:

• Apo, Satu. Antti Aarne – globaali menestyjä. Helsingin yliopiston kirjaston tiedotuslehti 1/2005.
• Apo, Satu. Aarne, Antti. Kansallisbiografia – verkkojulkaisu. Viitattu 8.10.2015.
• Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesmatrikkeli 1640–1917
• Helsingin yliopiston Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899