Sattumalla oli näppinsä pelissä siinä, että Tuija Talvitiestä tuli Crisis Management Initiativen (CMI) toiminnanjohtaja vuonna 2009. Hän oli istunut CMI:n hallituksessa vuodesta 2005 lähtien ja oli hallituksen mukana etsimässä uutta toiminnanjohtajaa. Oikeanlaista henkilöä ei tuntunut mitenkään löytyvän. Lopulta hallitustoverit ehdottivat, että Talvitie hakisi pestiä.

– Keskusteltuani perheeni kanssa vastasin: ”Jes!”. Olen aina ollut sellainen, että hyppään innolla uuteen. Jos joku asia kiinnostaa, niin lähden kokeilemaan.

Talvitien toiminnanjohtajuuden aikana presidentti Martti Ahtisaaren perustama CMI on kasvanut yhdeksi maailman johtavista konfliktinratkaisujärjestöistä.

– On ollut fantastista rakentaa fiksujen ja osaavien kollegoiden kanssa CMI:n toimintaa aiempaa laajemmaksi. Riippumattomien konfliktinratkaisijoiden rooli kasvaa, koska kaikkea hyvää työtä ei voida tehdä vain virallisten kanavien kautta. On paljon sellaista mitä me voimme tehdä.

Kun konfliktinratkaisijat kokoontuvat viralliseen pöytään, niin kulisseissa on tehty pitkään ja hartaasti töitä. Talvitie kertookin, että CMI voi keskittyä ongelmanratkaisuun, koska se ei ota osaa politikointiin.

– Olemme tukiorganisaatio. Autamme katsomalla asiaa jokaisesta näkökulmasta. Tarjoamme alustan, jossa osapuolet voivat vapaasti ja epävirallisesti puhua ratkaisumahdollisuuksista. Rauhan osapuolet tekevät itse.

Kehitys- ja yritysyhteistyön edellytys kriisialueilla on, että siellä vallinnut konflikti on saatu rauhanomaisesti ratkaistua. Ratkaisun pitää olla poliittinen, jotta se kestää.

– CMI pyrkii auttamaan konfliktin osapuolia muuttamaan aseellinen konflikti poliittiseksi prosessiksi. Tukitoimina voi olla esimerkiksi keskusteluyhteyden luominen, osapuolten tasapuolinen tukeminen, konfliktianalyysit ja rauhanvälitystoimenpiteet. Lisäksi on paljon ns. ruohonjuuritason asioita, joilla on suuri merkitys konfliktialueiden ihmisten arjessa. Ne liittyvät etenkin terveydenhuoltoon ja koulutukseen.

CMI on voittoa tavoittelematon kansalaisjärjestö, joka työllistää tällä hetkellä noin 70 asiantuntijaa yli 20 eri kansallisuudesta. CMI:n toiminta on vahvasti kenttätyötä eri puolilla maailmaa. Sillä on parhaillaan noin 15 pitkäaikaista projektia maailman haastavimmilla alueilla, kuten Jemenissä, Ukrainassa, Etelä-Sudanissa ja Kaukasuksella. Martti Ahtisaaren kautta CMI:llä on vahva visio siitä, että konfliktit ovat ratkaistavissa.

– Tarvitaan osaamista, poliittista tahtoa ja tekemistä. Ihmiset ovat ne konfliktit aloittaneet ja ihmiset ne voivat lopettaa.

Talvitien tehtävänä on johtaa CMI:n organisaatiota ja huolehtia siitä, että kaikki toimii. Hän seuraa laajasti yhteiskunnallisia asioita ja kansainvälisten organisaatioiden toimintaa. Lisäksi hän tapaa paljon ihmisiä ja käy keskusteluja erilaisten toimijoiden kanssa. Yhteistyökumppanuuksien luominen on myös merkittävässä asemassa.

– On katsottava operatiivista puolta, että onko meillä kaikki tarvittavat palikat kohdillaan. Käyn meidän kohdemaissa tapaamassa konfliktien osapuolia ja luon uskottavuutta organisaatioon. Tehtävänäni on huolehtia siitä, että meillä on riittävät ja oikeanlaiset resurssit – toimintarahaa ja osaavia ihmisiä. Lisäksi on muistettava, että mitään ei pystytä tekemään yksin. Kumppanuuksissa piilee ratkaisut.

Saavutuksista kertominen yhä tärkeämpää

Kuluneet kuusi vuotta CMI:n toiminnanjohtajana ei tunnu Talvitiestä lainkaan pitkältä ajalta.

– Aamuisin ei tarvitse miettiä, että teenkö merkityksellistä työtä. Työtehtävät ja työyhteisömme inspiroivat minua valtavasti. Olen aina nauttinut haasteista ja tässä työssä niitä riittää. Toisaalta tämä on myös työtä, joka ei ihan heti tule valmiiksi.

Suomen hallituksen loppukesällä 2015 tekemä päätös leikata CMI:n tukirahoitusta lähes 40 prosenttia puolen vuoden sisällä on kova isku CMI:n toiminnalle. Organisaatio ei saanut minkäänlaista sopeutumisaikaa. Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkauksen seurauksena oli YT-neuvottelut.

– CMI:n toiminta-avustusta leikataan vuoden 2016 alussa noin 1,7 miljoonalla eurolla. Toimintaedellytyksemme esimerkiksi Ukrainassa, Afrikassa ja Lähi-idässä heikkenevät merkittävästi. Tilanne nyt on tämä ja tässä me taiteilemme parhaan kykymme mukaan ja yritämme minimoida haittoja. Voimia joudutaan jatkossa kohdistaminen aiempaa enemmän perustyöstä varainhankintaan.

Talvitie toteaa kuitenkin, että on myös peiliin katsomisen paikka.

– Ilmeisesti työmme seuraukset eivät ole riittävän selkeästi esillä. Kehitysyhteistyön tarkoituksesta ja saavutuksista pitäisi ylipäänsä puhua selkokielisemmin. Tämä työ on täynnä pitkäkestoisia prosesseja. Luottamuksen rakentamista on hankala osoittaa rahallisesti mitattavaksi tulokseksi.

Onneksi CMI:n rahoitus ei ole vain Suomen varassa. Toiminnan päärahoittajiin kuuluu myös kuusi muuta valtiota ja Euroopan unioni. Talouspohjaa pyritään jatkossa vankentamaan säätiöiden, yritysyhteistyön ja yksittäisten lahjoittajien avulla.

– Suomen rahoitus on meille tärkeä asia, koska olemme suomalainen toimija. CMI on yksi maailman johtavista konfliktinratkaisuorganisaatioista. Organisaatiomme tarjoaa sellaista suomalaista erityisosaamista, jota kannattaa nostaa pöydälle ja alleviivata. Haluamme, että Suomen valtio näkee toimintamme merkityksellisenä.

• ”Martti Ahtisaaren CMI ratkoo maailman vaikeimpia kriisejä, mutta ei saa kertoa työstään”, Helsingin Sanomat 23.8.2015
• ”Viikon vieras: Tuija Talvitie”, Libera 22.5.2014
• ”Tuija Talvitie: Naisten rauha on kestävämpää”, Vantaan Sanomat 8.5.2014
• ”Rauhanvälitystyön polttopisteessä”, Kollega.fi 29.10.2012