Tuija Peltomaan hauskimmat muistot Helsingin yliopistosta löytyvät niin opiskelijajuhlista kuin varsinaisen opiskelunkin tiimoilta.

– Varmaan hauskin muisto on bileet, joita saimme järjestää taidehistorian laitoksella. Erityisesti se kun sieltä kömmittiin ulos keväisen, varhaisen aamuyön valossa Senaatintorille. Oikeastaan kaikki juhlat ovat mielestäni hauskoja: akateemiset traditiot kaikkine tempauksineen. Tosin katkeransuloinen mielikuva on jäänyt valkoviinistä. Opiskelijajuhlissa se yleensä tarjottiin lämpimänä ja makeana, minkä jälkeen en siihen koskenutkaan. Vasta vuosia myöhemmin pystyin toteamaan, että ei se valkoviini ole niin pahaa, mutta edelleenkään se ei ole suosikkini.

Opintopuolelta Peltomaalle on jäänyt mieleen Rostislav Holthoerin pitämät egyptologian luennot.

– Ne luennot olivat mainioita. Holthoer oli Uppsalan yliopistossa professori ja Helsingin yliopiston egyptologian dosentti. Hänen luennoillaan kaukainen menneisyys muuttui eläväksi. Siitä lähtien muinainen Egypti on ollut suosikkini ja harrastukseni.

Luentojen lisäksi opiskeluun kuului paljon tenttejä. Vaikka yksittäiset tenttikirjat eivät ole jäänet mieleen, Peltomaa muistaa edelleen kuinka osa niistä aiheutti innostuksenpuuskia. Lukupaikaksi valikoitui erityisesti Helsingin yliopiston kirjasto, joka vaihtoi nimensä vuosituhannen alussa Kansalliskirjastoksi.

– Siellä on joskus todella uskomaton eristäytymisen rauha keskellä kaupunkia. Ne pienet sopet, joihin pääsi vetäytymään. Jotenkin koko se tuoksu- ja äänimaailma oli ainutlaatuista.