Takaisin

Tomi Huttunen

4.2.1971, Kuusankoski

Filosofian maisteri 1997, filosofian lisensiaatti 1999 ja filosofian tohtori 2007 (venäjän kieli ja kirjallisuus), Helsingin yliopisto
Venäläisen kirjallisuuden ja kulttuurin dosentti 2010–, Helsingin yliopisto

Venäläisen kirjallisuuden ja kulttuurin professori 2014–, Helsingin yliopisto
Venäläisen kirjallisuuden ma. professori 2012–2014, ma. yliopistonlehtori 2011–2012 ja tutkijatohtori 2008–2010, Helsingin yliopisto
Koordinaattori 2003–2007, Suomen Akatemian tutkimushanke: Pietari/Leningrad: kertomus – historia – nykyisyys
Toimittaja 2002–2012, Idäntutkimus-lehti
Tutkijakoulutettava 1997–2002, Aleksanteri-instituutti ja Helsingin yliopisto

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta

Tutkimusteemat: Venäläinen avantgarde, venäläinen imaginismi (Anatoli Mariengof), montaasi venäläisessä kulttuurissa (kulttuurisemiotiikka), venäläinen postmodernismi (Lev Rubinštein), venäläinen rock ja sen runous

Tutkimusprojektit: Itsesyntyinen venäläinen avantgarde (Koneen Säätiö, 2013–2015) ja Mötet mellan den ryska och den finlandssvenska modernismen (Svenska Kulturfonden, 2015–2017)

Palkinnot ja erityissaavutukset
Kansalliskirjaston vuoden asiakas 2014
Suomalaisen Tiedeakatemian väitöskirjapalkinto 2008
Suomen Slavistipiirin gradupalkinto 1997
Helsingin yliopiston Alumniyhdistyksen opiskelijapalkinto 1996

Tomi Huttusen motto: ”Helsingin yliopisto on bändi mieluummin kuin brändi. Jos soitetaan hyvin yhteen, voidaan tehdä hittejä.

Kuva: Kirill Reznik
Teksti: Tomi Huttunen (Riitta-llona Hurmerinta, toim.)

Itsesyntyinen venäläinen avantgarde

Itsesyntyinen venäläinen avantgarde -hanke tutkii venäläistä aikanaan kapinallista, sittemmin maailmankuulua avantgardekirjallisuutta ja -kulttuuria. Hankkeessa analysoidaan venäläisen avantgarden taipumusta julistautua mihinkään kuulumattomaksi, riippumattomaksi, täydellisen ennakoimattomaksi – itsestään syntyneeksi.

Ennakoimattomuus, ennalta-arvaamattomuus ja jopa odotuksenvastaisuus ovat ominaisuuksia, jotka on helppo liittää Venäjään ja joita ilman Venäjä-tutkimus ei tule toimeen.

Itsestään syntyminen (autogenesis) venäläisessä kulttuurissa tarkoittaa äärimmäistä ennakoimattomuutta venäläisen kulttuurin historiassa. Itsesyntyisen, omaa järjentakaisuuttaan julistavan ilmiön tutkimus tarkoittaa yritystä selittää selittämätöntä. Järjentakaisen kielen teoriassa kyse on samanaikaisesti käsittämättömästä ja läpeensä venäläisestä ilmiöstä.

Tomi Huttunen
Professori Tomi Huttunen lähdeaineistojensa parissa. Kuva: Ville Korhonen.

Esimerkeistä käyvät Aleksei Krutšonyhin järjentakainen runoteksti Dyr bul štšyl ja Kazimir Malevitšin suprematistinen maalaus Musta neliö valkoisella kankaalla.

Aidosti uutta luova, ennakoimattoman itsesyntyinen taideteos muuttuu ennakoimattomasta ennakoitavaksi, käsittämättömästä ymmärrettäväksi seuraavan diagrammin kuvaamalla tavalla.

© Tomi Huttunen.

Vastaanottaja ei ymmärrä ennakoimatonta viestiä, järjentakaista taideteosta, koska hänellä ei ole kieltä sen vastaanottamiseksi. Kieli tällaisen ilmiön ymmärtämiseksi syntyy kulttuurissa vaiheittain. Lähtökohtana on diagrammin keskellä oleva pystynuoli (1.). Sitä eli itsesyntyistä tekstiä seuraavat kulttuurin reaktiot (2.–6.), kuten kritiikki, analyysi, adaptaatio, imitaatio ja käännös. Imitaatiot edustavat vaihetta, jossa vastaanottaja ymmärtää tekstin vaivatta, siksi vaikkapa bestsellerit ovat usein taitavia jäljitelmiä. Kulttuuriset käännökset (kuten filmatisoinnit) edesauttavat myös uuden kielen syntyä (7.). Kielen synty puolestaan mahdollistaa sen, että lopulta ymmärrämme, miten ilmiö on voinut syntyä kulttuurissa.

Koska mikään kulttuurissa ei voi syntyä itsestään, tutkimushanke selvittää venäläisen avantgarden piilotteleman tradition sekä sen kätketyt ulkomaiset lähtökohdat. Populaarisovelluksissaan hanke vastaa myös kysymyksiin radikaalin venäläisen nykytaiteen juurista, esim. Pussy Riotin ja Voina-ryhmän konteksteista sekä niiden historiallisista lähtökohdista.

  • ”Venäläisen kulttuurin ennakoimattomuus” on lyhennelmä Tomi Huttusen Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen päivillä 9.3.2010 esittämästä manifestista. Teksti sisältää tarkempaa tietoa yllä olevasta diagrammista.

Tomi Huttusen toimittama Venäläisen avantgarden manifestit -teos puolestaan avaa mahdollisuuden tutustua venäläiseen avantgardeen runoilijoiden ja taiteilijoiden omien sanojen kautta. Kirjaan on käännetty muun muassa venäläisten futuristien kuuluisia manifesteja, imaginistien, ekspressionistien ja nitševokien ohjelmajulistuksia, suunnitelmia ja visioita. Teoksen voi tilata omakseen tai tutustua siihen verkkoversiona Osuuskunta Poesian sivuilla.

Tomi Huttusen toimittama Venäläisen avantgarden manifestit -teos ilmestyi vuonna 2014 (Osuuskunta Poesia). Kirjan suomennokset ovat Helsingin yliopiston venäjän kielen ja kirjallisuuden opiskelijoiden ja jatko-opiskelijoiden tekemiä.

 

Takaisin