Takaisin

Tapio Bergholm

Tapio Hannu Antero Bergholm
14.6.1958, Helsinki

Filosofian kandidaatti 1985, tohtori 1997 (Suomen ja Skandinavian historia), Helsingin yliopisto
Yhteiskuntatieteiden tohtori 2015 (Sosiologia), Itä-Suomen yliopisto

Historiantutkija 2000–2008, Erikoistutkija 2009-, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Visiting Fellow 1990–1991, Industrial Relations Research Unit, University of Warwick (Englanti)
Historiantutkija ja koulutussihteeri 1984–2000, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

Suomen historian dosentti 1999-, Itä-Suomen yliopisto
Suomen ja Skandinavian historian dosentti 1998-, Helsingin yliopisto

Kesätöitä, projektitöitä ja sivutoimisia töitä mm. leiriohjaajana, sähkömies-roudarina, elokuvatuottajana, kolumnistina ja luennoitsijana

Toimituskunnan jäsen 2010–2011, Nordic Journal of Working Life Studies
Toimituskunnan jäsen 2008-, International Journal of Maritime History

Eettisen työryhmän jäsen 2013-, Työterveyslaitos
Puheenjohtaja 2012-, Suomen merihistoriallinen yhdistys
Puheenjohtaja 2007–2012, Työelämän tutkimusyhdistys ry
Hallituksen varapuheenjohtaja 2005-, International Commission for Maritime History

Tutkimusteemat
Työmarkkinahistoria, kuljetusalan ja erityisesti satamien historiaa sekä sukupuolijärjestelmän historia

Julkaisut

Palkinnot ja erityissaavutukset
Työväen Perinne – Arbetartraditionin myöntämä Paras työväentutkimus -palkinto 2008 (teoksesta Sopimusyhteiskunnan synty II)

Kuva: Itä-Suomen yliopisto
Tekstit: Tapio Bergholm (Tomas Sjöblom, toim.)

Ovia yhteistyöhön

Tutkiminen, opettaminen ja järjestötoiminta ovat eri tavoin kiehtovia. Järjestötoiminta opettaa taloudellista ja toiminnallista vastuuntuntoa. Vapaaehtoistoiminnassa delegointi ja työnjako ovat tärkeitä. On kuitenkin niin, että jos saa idean, niin on todennäköistä, että toteuttamisesta tulee myös vastuulliseksi.

Tieteellisten Seurojen Valtuuskunnan suojissa toimivat järjestöt voivat toteuttaa tieteellistä, älyllistä ja elämyksellistä vapautta kovin vapaasti. Itse olen voinut järjestää ja osallistua mielenkiintoisiin tilaisuuksiin, joille esimerkiksi Suomen historiallinen seura, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Työelämän tutkimusyhdistys ja Suomen merihistoriallinen yhdistys ovat luoneet uskottavat puitteet.

Kotimaisen tiedeyhteisön kytkeytyminen dynaamisesti kansainvälisiin verkostoihin tapahtuu juuri seminaareissa, konferensseissa, kongresseissa ja kokouksissa. Siniset silmät, hiljainen ääni ja ujous eivät ole varsinaisia vahvuuksiani, joten olen päässyt osallistumaan erilaisiin kansainvälisiin luottamustehtäviin merihistorian ja työelämän tutkimuksen saroilla.

Aktiivisuus järjestöissä on avannut monia mahdollisuuksia oman ajattelun ja ymmärryksen laajentamiseen. Eri aikakausien, aihepiirien ja tieteenalojen asiantuntijoiden ja tutkijoiden vuorovaikutuksessa on useimmiten saavana osapuolena. Koko ajan oppii muilta ja hahmottaa aina paremmin omien tutkimuslähtökohtiensa rajallisuuden ja erikoisluonteen. Tämä tieto on pohjimmiltaan vapauttavaa. Kaikkea ei voikaan ymmärtää ja selittää.

Rentoa kesämeininkiä vuodelta 2007.

 

Takaisin