Sami Karhu aloitti historian opinnot Helsingin yliopistossa vuonna 1985.

– Se, että pääsin opiskelemaan Helsingin yliopistoon, oli ihan mahti juttu. Olin ollut hyvin kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Katsoimme aina kotona yhdeksän uutiset ja ne herättivät miettimään, miten maailma makaa. Kylmä sota oli silloin iso juttu. Ylioppilaskirjoitusten reaalikokeessa vastasin ainoastaan historian kysymyksiin.

Sivuaineiksi Karhu valitsi valtiotieteellisestä tiedekunnasta hallinto-oppia ja sosiaalipolitiikkaa.

Osuustoiminta tuli opintovuosina ensimmäisen kerran vastaan sosiaalipolitiikan opintojen kautta. Kurssi osoittautui haastavaksi.

– Olin kiinnostunut aiheesta, mutta en saanut kurssista mitenkään hyvää arvosanaa. Monesti sain, joten se oli vähän pettymys. Jouduin aika tavalla kamppailemaan kurssilla, että pysyin abstraktina kokemani juonen päässä kiinni. Totesin, että eipä ollut osuustoimintakaan mun alaa.

Yliopistoaikojen parhaimpina asioina Karhu muistelee sitä, että pääsi tutustumaan opiskelukavereihin eri puolilta Suomea. He ovat sittemmin tulleet vastaan eri yhteyksissä uralla.

– Täällä Pellervossakin käy opiskeluaikaisia tuttuja tiuhaan kaivamassa arkistoja.

Muuten Helsingin yliopisto näyttäytyi perusopiskelijalle massayliopistona. Karhu tunsi professorit vain etäältä. Tilanne muuttui, kun hän ryhtyi myöhemmin tekemään lisensiaatintyötä ja pääsi mukaan tutkimusprojekteihin.

– Opin tuntemaan professoreita ja sain henkilökohtaisempaa valmennusta. Ja minustakin kovapäisestä jotain saatiin.

Karhu sai lisensiaatintutkinnon valmiiksi 1996. Työn aiheena oli insinöörien ammattikunta julkishallinnon palveluksessa.

Tutkimuksessaan Karhu meni julkishallinnon alkujuurille ja selvitti, milloin kruunun palvelukseen tuli sotaväen ja voutien rinnalle teknistä henkilökohtaa. Ensimmäisiä ammattikunnan edustajia olivat maanmittaajat ja linnoitusupseerit, ja nykypäivään tultaessa insinöörejä työllistävät julkishallinnossa esimerkiksi sähkö, vesilaitos ja ilmavoimat.

Työ nivoutui Karl-Erik Michelsenin tutkimusprojektiin, jonka tiimoilta ilmestyi teos Viides sääty. Insinöörit suomalaisessa yhteiskunnassa.