Pro gradu -vaiheen opiskelija Rosa Liksom oli jo kirjoittanut ensimmäisen kirjansa, joskaan sitä ei ollut vielä julkaistu.

– Kun graduideaani ei hyväksytty, se oli viimeinen niitti siihen, että en hae loppututkintoa, pärjään muutenkin.

Liksom oli elättänyt itsensä erilaisilla töillä opiskeluajan. Muutettuaan Tanskaan hän jatkoi niin vielä kolmen ensimmäisen kirjansa ajan. Uudessa kotimaassa oli mahdollista tehdä kuusituntisia työpäiviä, jotka antoivat aikaa taiteen tekemiselle ja kirjoittamiselle.

– Osaan tehdä hyvin monenlaisia töitä. Olen ollut töissä baarissa, maatalouslomittajana, kaupassa ja leipomossa. Se kaikki on ollut avuksi kirjoittajan työssä.

Kun Liksom palasi Tanskasta Suomeen, hän työskenteli Radio Cityssä, jossa hänellä oli omia ohjelmia, sekä kirjoitti palstaa City-lehteen.

Neljännen kirjan jälkeen Liksom heittäytyi vapaaksi taiteilijaksi huomattuaan voivansa elää taiteellaan – ja on elänyt sillä siitä lähtien.

Pitkällä taiteilijanurallaan Liksomilla on omien sanojensa mukaan ollut valtavasti hyötyä opinnoistaan.

– Minulla on laaja peruskoulutus. Osaan etsiä tietoa ja ymmärrän lukemaani. Luen paljon esimerkiksi väitöskirjoja ja osaan etsiä niistä olennaisen, mikä saattaisi olla vaikeaa ilman akateemista koulutusta.

Ulkomailla Liksom joutuu usein keskusteluihin, joissa ei riitä, että kertoo omista töistään.

– Niissä ei pärjää ilman laajaa yleissivistystä. Pitää olla omaa sanottavaa.