Takaisin

Minna Lindgren

Minna Liisa Gabriela Lindgren
s. 1963, Helsinki

Filosofian maisteri 1994 (musiikkitiede), Helsingin yliopisto

Kirjailija
Toimittaja, ohjelmapäällikkö, Yleisradio 1986–2008

Julkaisut:
Musiikki on vakava asia 1998 (Loki)
Pianon palkeita orkesterin koskettimille 2002 (Tammi)
Leif Segerstam Nyt! 2005 (Teos)
Sivistyksen turha painolasti 2011 (Teos)
Kuolema Ehtoolehdossa 2013 (Teos)
Sinfoniaanisin terveisin (yhdessä Olli Löytyn kanssa) 2014 (Teos)
Ehtoolehdon pakolaiset 2014 (Teos)
Ehtoolehdon tuho 2015 (Teos)

Palkinnot:
Kirkon tiedotuspalkinto 2008
Bonnierin suuri journalistipalkinto 2009
Runeberg-ehdokkuus 2015

Kuva: Outi Järvinen
Teksti: Minna Lindgren, Kaija Hartikainen (toim.)

Kun työ on merkityksellistä, se voi olla elämätapa

Ikääntyvänä humanistina haluan rohkaista kaikkia nuoria kuuntelemaan sisäistä paloaan ja valitsemaan oppiaineekseen jotain, mistä on aidosti kiinnostunut. Turvallisen, eläkevirkoihin perustuvan työmaailman murtuessa pirstaleiseksi itsellisten yrittäjien verkostoksi moni nuori on pelokas ja pyrkii valitsemaan ikään kuin varman päälle.

Mutta mikä on varmaa? 2000-luvun alussa varmin akateeminen ura tuli Teknillisestä korkeakoulusta. Vain runsaat kymmenen vuotta myöhemmin diplomi-insinöörien työttömyys ei hämmästytä ketään. Nyt näyttää siltä, että lääkärin ammatti on varmin keino rikastua. Vaan onko se oikea lähtökohta raadolliseen ammattiin? Ja kuinka kauan lääkärien ylivertainen asema palkka- ja arvostustilastoissa jatkuu?

Sen sijaan kiinnostumalla kuolleista kielistä, arkeologiasta ja neuropsykologiasta voi olla oman elämänsä herra, koko pitkittyvän työuran ajan niin, että eläkkeelle jääminen tuntuu kuolemaakin kauhistuttavammalta ajatukselta. Meille humanisteille työ on useimmiten elämäntapa, ja siksi niin merkityksellinen asia.

Yliopistolta toivon ymmärrystä nuoruutta kohtaan. 20-vuotias on liian nuori tietämään kaikkea. Hänelle on annettavaa aikaa, mahdollisuus erehtyä ja valita uudestaan, onni etsiä ja löytää. Vain sillä tavalla koulutetaan onnellisia työntekijöitä.

Kuva: Stefan Bremer​
Kuva: Stefan Bremer​

 

 

Takaisin