Mauri Ylä-Kotola

Mauri Tapani Ylä-Kotola
18.9.1971, Mikkeli

Filosofian maisteri 1996, filosofian lisensiaatti 1996, filosofian tohtori 1998 (teoreettinen filosofia), Helsingin yliopisto

Rehtori, Lapin yliopisto 2006–
Rehtori, 2005–2006, Kuvataideakatemia
Dekaani, 1999–2005, Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta
Mediatieteen professori, 1997–, Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta (virkavapaalla 2005–)
Taide- ja viestintäaineiden lehtori, 1996–1997, Lapin yliopisto

Luottamustehtäviä:
Hallituksen jäsen, 1999–2003, European Master in Multimedia and Audiovisual Business Administration (EMMABA)
Varapuheenjohtaja, 2005–, European Institute for a Sustainable Information Society
Hallituksen jäsen, 2003–, CITI Media Lab, Lissabonin uusi yliopisto
Lapin rahaston puheenjohtaja, 2007–2010, Suomen kulttuurirahasto
Hallituksen puheenjohtaja, 2007–2013, FinELib, Kansallinen digitaalinen kirjasto
Hallituksen puheenjohtaja, 2008–2011, European Master in Art and Culture Management (EMACIM)
Hallituksen puheenjohtaja, 2009–2012, Lapin Elämystuotanto Osakeyhtiö
Hallituksen puheenjohtaja, 2010–, Särestöniemen museosäätiö
Hallituksen jäsen, 2010–, Seppo Säynäjäkankaan tiedesäätiö,
Hallituksen varapuheenjohtaja, 2012–, Suomen Taideakatemia r.s.
Hallituksen jäsen, 2013–, Lapinmaan kiinteistöyhtiö,
Hallituksen puheenjohtaja, 2013–, Rovalan setlementti
Hallituksen puheenjohtaja, 2013–, Rovalan Kiinteistöyhtiö

Valikoidut julkaisut:
Mitä on mediatiede? LY 1999.
Mediakasvatus simulaatiokulttuurissa (yhdessä Juha Suorannan kanssa), WSOY 2000.
Uusmediatieteen perusteet (yhdessä Mehdi Arain kanssa), EDITA 2001.
The Integrated Media Machine I–IV (toimitettu tetralogia), EDITA 2000–2004.
“Morphological Idealism, Kant and Historical Senses”, teoksessa I. Kant and M. Bakhtin: Perpetual Peace and Dialogue. Murmansk State Humanities University 2014.

Valikoitu taideteos:
Radio-ooppera Takaisin Xanaduun (yhdessä Hannu Puttosen kanssa), Radioteatteri, Yleisradio 1996.

Palkinnot:
kunniatohtori, 2008, Urbanan yliopisto (Ohio, Yhdysvallat)
kunniaprofessori, 2009, Muurmanskin yliopisto (Venäjän federaatio)

Kuva: Arto Litti
Teksti: Olli Siitonen

Suomalainen koulutusjärjestelmä

Hallituksen koulutuspoliittiset toimet eivät yllätä Lapin yliopiston rehtorina vuosia toiminutta Mauri Ylä-Kotolaa.

– Katson hallituspolitiikkaa pitkällä aikajänteellä, ja minusta tätä samaa on tullut jokaisen hallituksen aikana.

Ylä-Kotola pitää tutkimuksen laatua tärkeänä kriteerinä, mutta vastustaa toisaalta koulutuksen keskittämistä. Euroopassa yliopistot on keksitetty usein pääkaupunkien yhteyteen, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa toteutetaan myös kampusajattelua.

– Esimerkiksi murattiliigan yliopistoista Darthmouth ja Cornell sijaitsevat aikalailla periferiassa.

Suomessa yliopistopolitiikka perustuu Ylä-Kotolan mukaan useasti ennemmin oletuksille.

– On vaikea käsittää, miten usein vahvasti Yhdysvaltoihin kallellaan olevan Elinkeinoelämän keskusliiton parissa voidaan kaavailla Suomeen muutaman suuren yliopiston mallia, eikä perusteluja heru edes pyydettäessä. Tämä on tietysti hieman käännynnäisen oppia, mutta korkeakoulurakenteen tulisi mielestäni pysyä monimuotoisena.

Nopeasta valmistumisesta ja opintoputkesta puhuttaessa olisi Ylä-Kotolan mukaan hyvä tarkastella liike- ja kulttuurielämän vaikuttajien uria, jotka tuntuvat usein kertovan vastakkaista tarinaa. Menestyneet henkilöt ovat harvoin opiskelleet nopealla tahdilla.

– Suomalaisen järjestelmän ansiona voidaan pitää sitä, että se tarjoaa tilaisuuden henkilöille, joita voidaan tiettyjen kriteerien valossa pitää lahjakkuudeltaan keskinkertaisina. Koulutusjärjestelmämme mahdollistaa myös alemmista luokista tulevien ihmisten pääsyn opintojen pariin. Toisaalta ihmisten lahjakkuuserot eivät ole perin suuria. Yläluokkaiset ihmiset löytävät joka tapauksessa keinot, ja maailma tarjoaa heille laveampia mahdollisuuksia, muun muassa tutkintojen ostamiseen ulkomaalaisista instituutioista tai yksityisopettajien palkkaamiseen.

Puhe luokista ja keskinkertaisista lahjakkuuksista saattaa kalskahtaa monen korvaan ikävästi, mutta tämä ei poista asian merkitystä. Ylä-Kotolan mielestä systeemin tulisi kiinnittää huomiota juuri keskinkertaisesti lahjakkaiden ihmisten kouluttamiseen. Varakkaiden ja lahjakkaiden ryhmät kyllä löytävät omat polkunsa. Tasa-arvoisen koulutuksen pitäisi olla kaikkien ihmisten yhteinen tavoite.

– Useimmat elinkeinoelämän johtajistakaan eivät ole tulleet yläluokasta, vaan siellä ollaan tavallaan tasa-arvoisen suomalaisen järjestelmän lapsia Elinkeinoelämän keskusliitossakin.