Jo opiskeluaikoinaan Matti Hirvola tutustui politiikkaan. Monien muiden tavoin tämä tapahtui opiskelijaliikkeen kautta. Vuodet Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa ja Suomen ylioppilaskuntien liitossa toimivat hyvänä kouluna valtakunnan politiikalle.

– Aika tyypillinen poliitikon ura alkaa opiskelijapolitiikasta.

Sosialidemokraattiseen puolueeseen Hirvola liittyi vasta opiskelijapolitiikan jälkeen 27-vuotiaana.

– Nuorempana en välttämättä olisikaan ollut edes kypsä puoluevalintaa tekemään. Itselläni ei ole kuitenkaan koskaan ollut erityisemmin haluja politiikoksi, vaan olen mieltänyt olevani mieluummin taustahenkilö, joka hoitaa asioita.

Viestinnän pariin Hirvola päätyi tiedottajan pestien kautta, ensin demarinuorissa ja myöhemmin emopuolueessa. Samoihin aikoihin hän suoritti opintonsa loppuun ja hankki myös opettajan pätevyyden.

– Demarinuorten tiedottaja olin pari vuotta, jolloin sain suoritettua tutkintoni loppuun. Vuoden verran olin opetusministeriössä hoitamassa viransijaisuutta nuorisoasiain neuvottelukunnassa. Lopulta päädyin suorittamaan opettajan pedagogiset opinnot ja SDP:n koulutusasioista ja kansalaisjärjestöyhteyksistä vastaavaksi toimitsijaksi. Sitä kautta tulin valituksi puolueen tiedotuspäälliköksi.

Vuoden 2011 eduskuntavaalit ja hallitusneuvottelujen tulokset johdattivat Hirvolan uusien haasteiden äärelle, vastavalitun valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen avustajaksi.

– Ne olivat todella jännittäviä aikoja. Eurokriisin kaikkein kiivain vaihe oli 2011–2012, kun koko euroalueen vakaus oli vakavasti uhattuna. Näin jälkiviisaasti arvioituna vahvempi ripaus humanismia ja solidaarisuutta olisi ollut silloin paikallaan kriisin hoidossa.

Hirvola piti tarkasti huolen siitä, että hänen roolinsa pysyi ministerin tukemisessa ja avustamisessa.

– Ministeri tekee päätökset, sillä hän on lähtökohtaisesti kansan siihen valtuuttama henkilö. Tämä on yksi edustuksellisen demokratian kulmakivistä. Avustajan tehtävänä on antaa neuvoja, kertoa omia näkemyksiä ja pitää huoli siitä, että ministerillä on kaikki tarvittava informaatio päätöksen tekemiseksi.

Hirvola on harmissaan siitä, että ei historiaopinnoistaan huolimatta kirjannut noista ajoista mitään ylös.

– Onneksi sentään tajusin silloista esinaistani kannustaa siihen. Elettiin maanosan kannalta dramaattisia hetkiä, ja jotenkin nämä hetket piti dokumentoida muistiin. Urpilainen käyttikin paluulennot Brysselistä usein hyödyksi ja kirjoitti tapahtuneet asiat ylös.