Elokuussa 2015 Matti Hirvola aloittaa työskentelyn SAK:n vaikuttajaviestinnän parissa. Hän haluaa nostaa SAK:n profiilia yhteiskunnallisessa keskustelussa.

– Tällä hetkellä työmarkkinoiden keskusteluagenda asetetaan Etelärannasta, mikä on ongelmallista, sillä istuvan hallituksenkin agenda myötäilee työnantajien näkemyksiä. Tehtäväni on auttaa SAK:ta ja koko palkansaajaliikettä nostamaan vahvemmin omia teemojaan ja tavoitteitaan esiin yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Hirvolan mukaan esimerkiksi sanomalehtien otsikoiden rakentaminen on usein tiukkaa valtapeliä.

– Otsikossa nostetaan asia esille tietyssä kulmassa, jolloin pystytään vaikuttamaan lukijan mielipiteeseen, negatiivisesti tai positiivisesti. Tämä ei tapahdu sattumalta. Yksi media oli esimerkiksi taannoin rakentanut näyttävän otsikon siitä, että lehden teettämän tutkimuksen mukaan ’kolmanneksen mielestä ay-liike on jarru’. Toisinpäinhän saman asian olisi voinut sanoa, että kaksi kolmasosaa on sitä mieltä, että jarrumiehet löytyvät jostain muualta.

Hirvola on myös palannut opintojen pariin. Tällä kertaa tosin Turkuun.

– Olisin halunnut vaihtaa puolitiehen jääneet kansantaloustieteen opinnot valtio-opin pääaineopintoihin Helsingin yliopistossa, mutta suoraa mahdollisuutta ei ollut. Laitoin sitten paperit Turkuun ja siellä aloitin pari vuotta sitten valtio-opin opiskelijana.

Valtio-opin opinnoista Hirvola on saanut teoreettista pohjaa kaikelle sille, minkä parissa hän on tehnyt viimeisten vuosien aikana töitä.

– On ollut ihan hauskaa tieteellisestä näkökulmasta ja retrospektiivisesti tarkastella omia tekemisiä. Vaikka olen ”harhapolun” tehnyt valtiotieteellisen puolelle, niin kyllä silti pidän itseäni ennen kaikkea humanistina.

Yhteiskuntatieteilijöitä näkee politiikan kentällä paljon, kun taas humanistisen koulutuksen saaneita on selvästi vähemmän. Hirvolan mielestä humanisteille olisi tarvetta myös politiikan puolella.

– Humanisti pystyy ehkä hahmottamaan enemmän inhimillistä toimintaa ja tuomaan syvyyttä poliittisen tapahtumien ja ilmiöiden arviointiin.

Historiallinen perspektiivi auttaa myös jäsentämään asioita ja näkemään syy-seuraussuhteita.

– Jos ei ymmärrä menneisyyttä, ei ymmärrä nykypäivääkään, saati sitten tulevaisuutta.