Olen kirjoitusammattilainen. En keksi parempaa sanaa suomen kieleen – ja sanojen kanssa päiväni kuitenkin vietän – käännökseksi englannin sanalle writer. Kirjailija, kyllä, ensisijaisesti, sen vuoksi että pyrin vapauttamaan mahdollisimman paljon aikaa kirjailijan työhön. Sen seurauksena on syntynyt runokokoelmia, tietokirjoja, näytelmiä, novellikokoelma ja on parhaillaan työn alla romaani. Toimittajan töitä tein kokopäiväisesti aikoinani, kuvan, äänen ja sanan avulla. Nyt kuvat ovat korostetusti näyttämökuvia, mielikuvia, esiin nostettuja ja kätkettyjä kuvia, reaktioita, kuvauksia siitä mitä ja miten ihmiset näkevät. Näköaistin ja visuaalisuuden keskeisyyttä ihmisten tavassa hahmottaa maailma on vaikea välttää, semminkin kun liikkuva kuva on vallannut paljolti sitä asemaa, joka kirjoitetulla – ja lausutulla tai lauletulla – sanalla on ollut aiemmin. Kiinnostavimpia ovat ne risteysasemat, joissa sana puhuu enemmän kuin tuhat kuvaa, ei vain toisinpäin. Kaikesta huolimatta valokuvaan edelleen paljon ja olen pitänyt joitakin näyttelyjä; mutta kirjoittamista harjoitan joka päivä, kuin jyrsijä jonka on pidettävät kyntensä ja hampaansa terävinä.

Kirjoittaminen on myös kolumnien kirjoittamista – julkaisufoorumista riippumatta tavoittelen niillä jotakin sellaista, jota vanhahtavasti kutsuttiin sanomalehtikirjoittamiseksi – sekä pohdiskelevien radio-ohjelmien tekemistä, jolloin käsikirjoituksen osuus voi olla pieni, mutta ajatellun improvisaation iso. Mieli kirjoittaa myös itseensä, jolloin kirjoittajan tehtävä on kaivaa nekin tekstit esiin, tuunata ja annostella, laskea lautaselle kauniisti katettuina.

Konsultin työ – lähes kaikilla kirjailijoilla on useita leipäpuita puutarhassaan – on paljolti kirjoittamista sekin. Raportit eivät tule julkisiksi, mutta niiden funktio ja muoto kysymyksenasetteluineen, metodiikkoineen ja uuden tiedon luomisineen ei poikkea kovin paljoa tieteellisestä työstä.

Tällä tavoin päiväni koostuvat viikoiksi, jossa on nopeaa ja hidasta, lyhyttä ja pitkää, tunteikasta ja asiapitoisempaa, kaikkea sitä, mitä sanoilla voi tehdä, eikä se ole vähän.