Akateeminen ura voi olla suora putki tohtorin tutkinnosta vakinaiseen professuuriin. Se voi olla myös pätkittäinen ja tapahtua muiden töiden ohessa, kuten Markku Kuisman tapauksessa.

Kuisma nimitettiin vakituiseksi Suomen ja Pohjoismaiden historian professoriksi Helsingin yliopistoon 2001, 50-vuotissyntymäpäiviensä kynnyksellä. Sitä ennen hän oli ehtinyt toimia pitkään määräaikaisissa professorin toimissa vuodesta 1989 alkaen.

Yliopistovuosien välissä ja lomassa Kuisma on työskennellyt peruskoulun historian ja suomen lehtorina ja Outokumpu Oyj:n keskushallinnossa päätoimittaja-tiedottajana. Vuosina 1988–2004 Kuisma toimi myös pää- ja sivutoimisena yrittäjänä.

Opintojensa loppusuoralla vuonna 1977 Kuisma pääsi tutkimusavustajaksi Suomen Akatemiaan. Pian hänet kiinnitettiin tutkijaksi pohjoismaiseen Keskusvalta 1700-luvulla -hankkeeseen. Se oli käänteentekevä kokemus: väitöskirjan teon myötä Kuisma innostui tutkimustyöstä, ja suunnitelmat opettajanurasta jäivät.

Työuransa Kuisma aloitti 16-vuotiaana kesätöissä puistotyöntekijänä. Sen jälkeen hän työskenteli opintojen ohessa maanmittarin apumiehenä, asfalttityöläisenä, värjäämöapulaisena villatehtaalla, vesimittarinlukijana ja rakennustyöläisenä.