Markku Henriksson kiinnostui Pohjois-Amerikasta jo pienenä poikana. Hänen isänsä työskenteli merillä ja nuori Markku sai kortteja myös Yhdysvalloista. Tämän ohella eri maiden liput tulivat Henrikssonin elämään jo varhain, sillä hänen isoäitinsä toimi lipunvalmistajana ja alalla löytyi olympiavuoden alla töitä riittämiin. Lisäksi 1950-luvulla lähtien yhdysvaltalainen kulttuuri valloitti maailmaa, eikä Suomi jäänyt paitsi tästä kehityksestä.

– Opiskeluaikoinani suurin osa opiskelukavereistani tutki suomen sisäpolitiikkaa tai idänsuhteita. Halusin itse tutkia muuta ja graduvaiheessa hain aihetta Kennedyjen murhista imperialismin kautta Yhdysvaltain ekspansioon läntisen mantereen halki.

Henrikssonista tuli myöhemmin palkittu Pohjois-Amerikan asiantuntija. Hän on tutkinut alkuperäiskansoja koskevan lainsäädännön ohella muun muassa mantereen valtioiden hallintoa ja Lännen kulttuurihistoriaa sekä eurooppalaisten rosvo- ja löytöretkiä Amerikoissa. Tämän ohella Henriksson on kirjoittanut Yhdysvalloista ja Kanadasta kattavat perusteokset, joiden pohjalta lukija saa käsityksen valtameren takaisesta maailmasta.

Tutkimuskohteen laajamittaisella tuntemuksella on Henrikssonin mukaan keskeinen osa onnistuneessa tutkimuksessa. Kaikkea ei yksinkertaisesti pysty kokemaan kirjoja lukemalla, vaan välillä täytyy siirtyä arkistojen ulkopuolelle kentälle. Professori on johtanut tämän ajatuksen suhteen esimerkillä, mikä tulee ilmi muun muassa valtatietä 66 käsittelevän teoksen taustalla vaikuttaneista matkoista.

– Kenttätyön merkitystä ei voi koskaan korostaa liikaa. Tutkijan pitää tietää millaista tutkittavalla alueella on.

Henriksson pääsi osallistumaan 1970-luvulla modernin intiaanitutkimuksen kehitykseen alkumetreiltä lähtien. Näin ollen suurin osa alan johtavista tutkijoista on tullut tutuksi Western history associationin kautta. Näistä suhteista on ollut hyötyä myös Henrikssonin opiskelijoille, kun opastusta ja kommentteja on saatu laajan verkoston kautta.

– Tiedän useita tapauksia joissa minun ja yhdysvaltalaisten kollegoiden oppilaat ovat tehneet yhteistyötä. Kolmannen sukupolven kohtaamisiakin on jo sattunut.

Suomalaiset tutkijat pystyvät käsittelemään Yhdysvaltoja ulkopuolelta käsin ja samalla tieteelliseen keskusteluun osallistutaan hieman eri kulmasta. Helsingin yliopistosta on kehittynyt yksi johtavista Pohjois-Amerikan tutkimuksen keskuksista, ja joka toinen vuosi järjestettävään Maple Leaf & Eagle -konferenssiin saapuu alalla tunnettuja vierailijoita vuosi toisensa jälkeen. Seuraavan kerran keväällä 2016 järjestettävä tilaisuus on Helsingin yliopiston pitkäaikaisin säännöllisesti toteutettu konferenssi.

Henriksson ja hänen oppilaansa ovat kahmineet useita palkintoja ja tunnustuksia Atlantin takana. Hänen ja muiden sektorilla toimivien suomalaisten tieteellisten ansioiden pohjalta alalla viljellään myös termejä Finnish approach ja Helsinki School of the American West, jotka kuvaavat osuvasti suomalaisten merkitystä alan tutkimukselle.