Markku Henrikssonin Yhdysvaltain tutkimuksen professuuri humanistisen tiedekunnan Renvall-instituutissa kantoi lentokonevalmistaja McDonnell Douglasin nimeä. Tarina professuurin taustalla kytkeytyy 1990-luvun Hornet-kaupan ehtoihin sisältyneisiin vastakauppoihin. Yhdysvaltojen tuli Hornet-hävittäjien myynnin yhteydessä ostaa vastavuoroisesti tuotteita Suomesta.

– Kun tuotteita ei tuntunut löytyvän, ehdotettiin koneet kauppaavalle McDonnell Douglasille stipendien myöntämistä, ikään kuin Fulbright-ohjelman laajennukseksi. McDonnellilta oltiin yhteydessä Yhdysvaltain Suomen suurlähetystöön, josta kohteeksi ehdotettiin Renvall-instituutissa sijainnutta Yhdysvaltain tutkimuksen erikoistunutta yksikköä. Lahjoitusta tehtäessä yhtiön edustaja ei kuitenkaan maininnut mitään hävittäjäkaupoista, vaan korosti lahjoituksen perustuvan McDonnell Douglasin ja Finnairin pitkäaikaiseen yhteistyöhön.

Prosessin edetessä McDonnellin suurin kilpailija Boeing osti yhtiön, ja yrityskaupat toivat myös lahjoitusneuvotteluihin oman draaman kaarensa. Sopimus allekirjoitettiin lopulta vain muutamaa tuntia ennen kuin McDonnell Douglas ja sen tekemät sopimukset lakkasivat olemasta. Boeing hyväksyi kaupan yhteydessä McDonnellin aiemmat sopimukset ja näin ollen professuurineuvotteluja ei tarvinnut aloittaa alusta.

Henrikssonin mukaan Boeingilla oltiin kiinnostuneita hänen tekemästään työstä, mutta tutkimusta annettiin tehdä rauhassa. Helsingin yliopistoon perustettu professuuri poikkesi myös muista ilmailuyhtiön nimeä kantavista viroista.

– Asiantuntemuksen annettiin tulla meiltä ja ainoastaan rahoitus saatiin heiltä. Käsittääkseni kyseessä on ainoa McDonnellin nimeä kantava professuuri, joka ei liity lentämiseen tai avaruusteknologiaan.