Takaisin

Marjut Vehkanen

Marjut Helena Vehkanen
2.2.1947 Kuopio

Filosofian tohtori 2015 (väitöskirja tarkastetaan 24.10.2015), Helsingin yliopisto (suomen kieli)
Väitöskirja ”Kieliopista kommunikaatioon. Suomi toisena ja vieraana kielenä -oppikirjat vuosina 1866–1953”
Filosofian kandidaatti 1973, Tampereen yliopisto (Suomen historia, suomen kieli)
Opintoja Saksassa ja Unkarissa:
Johann Wolfgang Goethe yliopisto, Frankfurt am Main 1971–1973
Eötvös Loránd Tudomany yliopisto, Budapest 1975–1977

Pääsihteeri 2007–2015, CIMO, Suomen kielen ja kulttuurin yksikkö
Aikuisten yliopisto -lehden päätoimittaja 2000–2007
Suunnittelija, projektipäällikkö, koulutuspäällikkö, varajohtaja 1994–2007, Helsingin yliopisto, Vantaan täydennyskoulutuslaitos (Luxembourg, Euroopan parlamentti 1995, kääntäjien kielikoulutus; E­U­- komission tulkkikoulutukset 1997–1998, 2004–2005; S2-täydennyskoulutukset (20 ov) 1994–2002)
Suomi toisena kielenä, päätoiminen tuntiopettaja 1991–1994, Helsingin yliopiston kielikeskus
Suomen kielen ja kulttuurin Helsingin kesäkurssin johtaja ja opettaja sekä pohjoismaisten opettajien ja virkamiesten kesäkurssin suomi toisena kielenä -opettaja 1990–1996, opetusministeriö
Suomen kielen ja kulttuurin lehtori 1983–1987, Moskovan yliopisto
Opettajana peruskoulussa ja lukiossa Suomessa, 1979–1983
Kansainvälisten asioiden järjestösihteeri 1973–1974, OAJ

Palkinnot ja erityismaininnat:
OAJ:n pronssinen ansiomerkki hopeisin lehvin, 1996
OAJ:n pronssinen ansiomerkki, 1995
Suomi toisena kielenä -opettajat ry., kunniajäsen 2015

Luottamustehtävät:
Ulkomaanlehtoriyhdistys r.y., hallituksen jäsen 1992–1993, puheenjohtaja 1993–1996
Yliopistolehtoriliitto r.y., hallituksen varajäsen 1993–1996
Opettajien Ammattijärjestö OAJ, korkea-asteen neuvoston varajäsen 1993–1996
Suomalais-venäläisen koulun vanhempainneuvoston hallituksen jäsen 1998–2004
Suomalais-venäläisen koulun johtokunnan jäsen 1999–2004
Suomen Lähi-idän instituutin hallituksen varajäsen 2004–2015
IW -naisten hyväntekeväisyysjärjestön presidentti 2013–2015, past president 2015–2016

Kuva: Sasa Tkalcan
Teksti : Marjut Vehkanen (Kaija Hartikainen, toim.)

Työuran loppuhuipennus

Sattumalla lienee ollut osuutta asiaan seuraavan työtehtäväni kohdalla. Tuskin olisin jättänyt mielenkiintoista työtäni yliopistossa, ellei CIMO:n Suomen kielen ja kulttuurin yksikön pääsihteerin virka olisi tullut hakuun. Emmin kauan, olinhan jo kaikkien tilastojen mukaan ”yli-ikäinen” työnhakija. Mutta rohkaisevien tahojen tyrkkimänä hain ja sain viran yli 30 hakijan joukosta (päihitin mm. nuoren miesprofessorin, sekös oli jotakin!).

Nyt istuin korvamerkityn budjetin kanssa edistämässä suomen kieltä. Verkostoani olivat 200 ulkomaisissa yliopistoissa (noin 100 yliopistoa, 30 maassa) opettavaa Suomen kielen ja kulttuurin opettajaa, näiden yliopistojen suomen kielen opetusta antavien laitosten ylin virkamies- ja henkilökunta, tuhannet opiskelijat, Suomen suurlähetystöt, instituutit, pohjoismainen yhteistyöverkosto ja suomalais-ugrilainen yhteistyöverkosto.

Työ CIMO:n Suomen kielen ja kulttuurin pääsihteerin virassa oli kuin loppuhuipennus pitkälle ja mutkittelevalle työuralleni. Sain jälleen puolustaa suomen kielen asemaa ns. pienenä kielenä, nähdä kuinka lahjakkaat erimaalaiset opiskelijat silmät tähtinä suorittavat satamäärin maisterin ja kandidaatin tutkintoja kielestämme ja kulttuuristamme eri puolilla maailmaa, tekevät loistavia väitöskirjoja sekä suomen kielestä, kirjallisuudesta että kulttuurin alalta. Lisäksi suomea oppineet opiskelijat kääntävät etevästi kaunokirjallisuutta ja tekevät näin ajatteluamme ja syviä tunteitamme tunnetuksi monilla eri kielillä.

Evaluointimatkalla Napolissa. Kuvassa vasemmalla prof. Jyrki Nummi (Cimon asiantuntijaryhmän pj). Napolin yliopiston henkilökuntaa: lehtori Pirjo Nummenaho, prof. Christine Wis, CIMO:n lähettämä luennoitsijavierailija, prof. Kirsti Siitonen (Turun yliopisto) sekä Marjut Vehkanen. Kuva: Riikka Lindholm

Näiden kahdeksan työntäyteisen pääsihteerivuoden aikana toimintamme arvioitiin ja hyväksi havaittiin, toimintamme kehitettiin arvioinnin tulosten mukaisesti. Työvuosieni aikana kieltämme ja kulttuuriamme markkinoitiin myös mm. Intiassa ja Japanissa.

Monia suomen kielen ja kulttuurin synttäreitäkin on vietetty. CIMO:n suomen kielen ja kulttuurin yksikkö vietti 20-vuotissynttärit vuonna 2009 Pekingin Vieraiden kielten yliopistossa vietettiin Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen 10-vuotisjuhlat ja sieltä on jo valmistunut 48 suomi-kiina kandidaattia ja 16 uutta tulossa. Kölnin yliopistossa on vietetty fennistiikan opetuksen 10-vuotisjuhlaa, Minnesotan yliopistossa kielemme 20-vuotista taivalta ja Greifswaldtin yliopistossa on juhlittu opetuksemme 90-vuotista todella tuloksellista opetustaivalta. Uusia opetuspisteitä on perustettu mm. Pariisiin, USA:an, Ukrainaan ja kirjallisuuden professori lähetetty Varsovan yliopistoon ja paljon, paljon muuta.

On ollut uskomattoman hienoa olla täysin palkein mukana kaikessa tässä – välillä olo on tuntunut lähes Hiski Salomaan Lännen lokarin matkakohdevalikoimalta!

Marjut Vehkanen Islannin presidentin Vigdís Finnbogadóttirin kanssa vuonna 2009. Kuva: Marjut Vehkasen kotiarkisto

Tärkeintä kuitenkin on ollut huomata, kuinka vakavasti kielemme opiskeluun maailmalla tänä päivänä suhtaudutaan, kuinka eteviä erikoislahjakkuuksia aina vain löytyy ennalta arvaamatta, mitä yllätyksellisimmistä ilmansuunnista. Nämä opiskelijat ja heidän opettajansa, jos ketkä, ovat Suomi-brändin varsinaisia soihdunkantajia ja Suomen tunnetuksi tekijöitä sanan parhaassa merkityksessä nyt ja tulevaisuudessa. Haastavissa olosuhteissa työskentelevien Suomen kielen ja kulttuurin opettajien työn tukeminen, kehittäminen ja seuraaminen sekä opiskelijoiden kannustaminen opinnoissa ja tukeminen yhä hienompiin saavutuksiin on ollut virkatyöni parasta antia.

Frankfurtin kirjamessuilla vuonna 2014. Marjut Vehkanen pitämässä aloituspuheenvuoroa. Ständillä sitä seuraavat vasemmalla professori Marko Pantermöller ja hänen vieressään kirjailija, kääntäjä Stefan Moster. Kuva: Kari Vehkanen
Takaisin