Sattumalla lienee ollut osuutta asiaan seuraavan työtehtäväni kohdalla. Tuskin olisin jättänyt mielenkiintoista työtäni yliopistossa, ellei CIMO:n Suomen kielen ja kulttuurin yksikön pääsihteerin virka olisi tullut hakuun. Emmin kauan, olinhan jo kaikkien tilastojen mukaan ”yli-ikäinen” työnhakija. Mutta rohkaisevien tahojen tyrkkimänä hain ja sain viran yli 30 hakijan joukosta (päihitin mm. nuoren miesprofessorin, sekös oli jotakin!).

Nyt istuin korvamerkityn budjetin kanssa edistämässä suomen kieltä. Verkostoani olivat 200 ulkomaisissa yliopistoissa (noin 100 yliopistoa, 30 maassa) opettavaa Suomen kielen ja kulttuurin opettajaa, näiden yliopistojen suomen kielen opetusta antavien laitosten ylin virkamies- ja henkilökunta, tuhannet opiskelijat, Suomen suurlähetystöt, instituutit, pohjoismainen yhteistyöverkosto ja suomalais-ugrilainen yhteistyöverkosto.

Työ CIMO:n Suomen kielen ja kulttuurin pääsihteerin virassa oli kuin loppuhuipennus pitkälle ja mutkittelevalle työuralleni. Sain jälleen puolustaa suomen kielen asemaa ns. pienenä kielenä, nähdä kuinka lahjakkaat erimaalaiset opiskelijat silmät tähtinä suorittavat satamäärin maisterin ja kandidaatin tutkintoja kielestämme ja kulttuuristamme eri puolilla maailmaa, tekevät loistavia väitöskirjoja sekä suomen kielestä, kirjallisuudesta että kulttuurin alalta. Lisäksi suomea oppineet opiskelijat kääntävät etevästi kaunokirjallisuutta ja tekevät näin ajatteluamme ja syviä tunteitamme tunnetuksi monilla eri kielillä.

Näiden kahdeksan työntäyteisen pääsihteerivuoden aikana toimintamme arvioitiin ja hyväksi havaittiin, toimintamme kehitettiin arvioinnin tulosten mukaisesti. Työvuosieni aikana kieltämme ja kulttuuriamme markkinoitiin myös mm. Intiassa ja Japanissa.

Monia suomen kielen ja kulttuurin synttäreitäkin on vietetty. CIMO:n suomen kielen ja kulttuurin yksikkö vietti 20-vuotissynttärit vuonna 2009 Pekingin Vieraiden kielten yliopistossa vietettiin Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen 10-vuotisjuhlat ja sieltä on jo valmistunut 48 suomi-kiina kandidaattia ja 16 uutta tulossa. Kölnin yliopistossa on vietetty fennistiikan opetuksen 10-vuotisjuhlaa, Minnesotan yliopistossa kielemme 20-vuotista taivalta ja Greifswaldtin yliopistossa on juhlittu opetuksemme 90-vuotista todella tuloksellista opetustaivalta. Uusia opetuspisteitä on perustettu mm. Pariisiin, USA:an, Ukrainaan ja kirjallisuuden professori lähetetty Varsovan yliopistoon ja paljon, paljon muuta.

On ollut uskomattoman hienoa olla täysin palkein mukana kaikessa tässä – välillä olo on tuntunut lähes Hiski Salomaan Lännen lokarin matkakohdevalikoimalta!

Tärkeintä kuitenkin on ollut huomata, kuinka vakavasti kielemme opiskeluun maailmalla tänä päivänä suhtaudutaan, kuinka eteviä erikoislahjakkuuksia aina vain löytyy ennalta arvaamatta, mitä yllätyksellisimmistä ilmansuunnista. Nämä opiskelijat ja heidän opettajansa, jos ketkä, ovat Suomi-brändin varsinaisia soihdunkantajia ja Suomen tunnetuksi tekijöitä sanan parhaassa merkityksessä nyt ja tulevaisuudessa. Haastavissa olosuhteissa työskentelevien Suomen kielen ja kulttuurin opettajien työn tukeminen, kehittäminen ja seuraaminen sekä opiskelijoiden kannustaminen opinnoissa ja tukeminen yhä hienompiin saavutuksiin on ollut virkatyöni parasta antia.