Takaisin

Marcus Hjulhammar

Marcus Hjulhammar
3.1.1970, Tukholma

Itämeren meriarkeologian apulaisprofessori 2014-, Helsingin yliopisto
Projektijohtaja 2005–2014, Statens maritima museer
Kulttuuriympäristö-osaston virkamies 2002–2005, Västmanlandin lääninhallitus
Arkeologi 2002, Stockholms länsmuseum
Antikvaari 1999–2002, Kalmar Läns Museum
Jatko-opintoja 1996–2010, Södertörns högskola ja Stockholms universitet
Amanuenssi 1995, Riksantikvarieämbetet
Antikvaari 1994, Stockholms stadsmuseum
Kenttätyön johtaja 1992, Masurian järvialue, Puola

Puheenjohtaja 2012-, Sällskapet Fredrik Henrik af Chapman

Tutkimuskohteet
Esihistorialliset alueet, yhteiskunta ja merenkulku, keksinnöt ja yhteiskunnallinen kehitys, merelliset konfliktit, kaupungistuminen, merelliset tapaamispaikat ja tiedonvälitys

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta

Kuva: Marcus Hjulhammarin kotiarkisto
Tekstit: Marcus Hjulhammar (Tomas Sjöblom, toim.)

Kääntänyt Tomas Sjöblom

Vesi – kansainvälinen areena

Itämeri on kiehtova työkenttä. Sen yhteyteen mahtuu useita tutkimusaloja, jotka yrittävät ymmärtää sen syntyä, historiaa ja muutoksia. Meriarkeologisesta näkökulmasta olen erityisen kiinnostunut siitä, kuinka vettä on käytetty resurssien hankkimiseen ja ajatusten välittämiseen. Vettä voidaankin monissa yhteyksissä kutsua kansainväliseksi areenaksi, joka on yhdistänyt maita ja mantereita. Samalla vesi on toiminut esteenä, toisinaan jopa painostuskeinona, maiden tai kaupunkien ja periferian välillä.

Veden eri roolit avaavat mahdollisuuksia tutkimusyhteistyöprojekteille, kansallisille tai kansainvälisille, jotka voivat asettaa Itämeren laajempaan perspektiiviin. Historiallinen näkökulma luo uutta ymmärrystä sellaisiin ilmiöihin, jotka vaikuttavat niin nykypäiväämme kuin tulevaisuuteemme. Historiasta tulee siten tärkeä osa yhteiskunnallista keskustelua, johon on erittäin kiinnostavaa ja tärkeää osallistua tutkijana. Itse toimin asiantuntijana HENVIn (Helsinki University Centre for Environment ) koordinoimassa Helsingin yliopiston Itämeriryhmässä, joka on osa Itämerihaaste-hanketta.

Olen erittäin kiinnostunut luonto- ja kulttuuriympäristön merkityksestä aluesuunnittelussa. Erityisesti minua kiinnostaa se, kuinka historia voidaan nostaa esille ja integroida osaksi uusia hankkeita. Aiheeseen liittyy myös kysymys historiankäsityksestä. Minkä historian päätämme kertoa? Olen aiemmin työskennellyt Tukholmassa suurten infrastruktuurihankkeiden vaikutusten arvioijana merelliseen kulttuuriperintöön liittyvissä kysymyksissä.

Vuodesta 2012 olen toiminut Sällskapet Fredrik Henrik af Chapmanin puheenjohtajana. Fredrik Henrik af Chapman oli paitsi uraauurtava laivanrakennusmestari, myös taitava yrittäjä ja hallintohenkilö. Hänen toimintaansa perehtyminen antaa kiinnostavia näkökulmia kustavilaisen ajan yhteiskunnan poliittisuuteen, sotilaallisuuteen ja kulttuuriin. Historiallisia kysymyksiä olen pohtinut myös muun muassa Svenska arkeologiska samfundetin ja Sjöhistoriska samfundetin jäsenenä.

Lisäksi olen jäsen erilaisissa MARISin (Maritime Archaeological Research Institute at Södertörn University)ja CEMASin (Centrum för maritima studier vid Stockholms universitet) tutkimusryhmissä.

 

Valmistelevaa kenttätyötä ennen Mälaren-järven suunniteltua vedenkorkeuden säätelyä. Kuva: Anders P. Näsberg, Sjöhistoriska museet i Sverige.

 

Takaisin