Itämeri on kiehtova työkenttä. Sen yhteyteen mahtuu useita tutkimusaloja, jotka yrittävät ymmärtää sen syntyä, historiaa ja muutoksia. Meriarkeologisesta näkökulmasta olen erityisen kiinnostunut siitä, kuinka vettä on käytetty resurssien hankkimiseen ja ajatusten välittämiseen. Vettä voidaankin monissa yhteyksissä kutsua kansainväliseksi areenaksi, joka on yhdistänyt maita ja mantereita. Samalla vesi on toiminut esteenä, toisinaan jopa painostuskeinona, maiden tai kaupunkien ja periferian välillä.

Veden eri roolit avaavat mahdollisuuksia tutkimusyhteistyöprojekteille, kansallisille tai kansainvälisille, jotka voivat asettaa Itämeren laajempaan perspektiiviin. Historiallinen näkökulma luo uutta ymmärrystä sellaisiin ilmiöihin, jotka vaikuttavat niin nykypäiväämme kuin tulevaisuuteemme. Historiasta tulee siten tärkeä osa yhteiskunnallista keskustelua, johon on erittäin kiinnostavaa ja tärkeää osallistua tutkijana. Itse toimin asiantuntijana HENVIn (Helsinki University Centre for Environment ) koordinoimassa Helsingin yliopiston Itämeriryhmässä, joka on osa Itämerihaaste-hanketta.

Olen erittäin kiinnostunut luonto- ja kulttuuriympäristön merkityksestä aluesuunnittelussa. Erityisesti minua kiinnostaa se, kuinka historia voidaan nostaa esille ja integroida osaksi uusia hankkeita. Aiheeseen liittyy myös kysymys historiankäsityksestä. Minkä historian päätämme kertoa? Olen aiemmin työskennellyt Tukholmassa suurten infrastruktuurihankkeiden vaikutusten arvioijana merelliseen kulttuuriperintöön liittyvissä kysymyksissä.

Vuodesta 2012 olen toiminut Sällskapet Fredrik Henrik af Chapmanin puheenjohtajana. Fredrik Henrik af Chapman oli paitsi uraauurtava laivanrakennusmestari, myös taitava yrittäjä ja hallintohenkilö. Hänen toimintaansa perehtyminen antaa kiinnostavia näkökulmia kustavilaisen ajan yhteiskunnan poliittisuuteen, sotilaallisuuteen ja kulttuuriin. Historiallisia kysymyksiä olen pohtinut myös muun muassa Svenska arkeologiska samfundetin ja Sjöhistoriska samfundetin jäsenenä.

Lisäksi olen jäsen erilaisissa MARISin (Maritime Archaeological Research Institute at Södertörn University)ja CEMASin (Centrum för maritima studier vid Stockholms universitet) tutkimusryhmissä.