Tietoa tuotetaan nykyisin monin eri tavoin, usein ilmaiseksi ja jatkuvassa tahdissa. Malin Gustavsson hyödyntää työssään paljon jo olemassa olevaa, erilaissa muodoissa löytyvää tietoa – sekä muiden että itsensä tuottamaa, ilmaiseksi saatavilla olevaa materiaalia.

– Siitä huolimatta, että tietoa löytyy paljon ja vieläpä ilmaiseksi, on selvää, että koulutusta tarvitaan. Tarvetta on esimerkiksi ideoita ja inspiraatiota herättäville luennoille, räätälöidyille ratkaisuille ja tietoa käytäntöön vieville työpajoille.

Gustavsson tukee työssään erilaisia organisaatioita, ryhmiä ja vastuuhenkilöitä käynnistämään ja viemään läpi erilaisia muutosprosesseja. Hän näkee oman asiantuntijuutensa siltana akateemisen tiedon ja asiakkaidensa arkisen tiedon välillä.

Intohimo viedä ja soveltaa teoriaa käytäntöön on johtanut siihen, että Gustavsson on kehittänyt useita erilaisia metodeja ja käytännön harjoitteita, joissa arjen tilanteita analysoidaan teoreettisesti tai joissa teoria voi toimia arjen tilanteiden selittäjänä. Hän työskentelee mielellään tarinankerronnan avulla, jolloin vaikeisiin ja joskus kaoottisilta tuntuviin asioihin saadaan rakennetta ja niitä on helpompi tarkastella.

Urallaan Gustavsson on myös huomannut, että kun käytäntö haastaa käytetyn teorian, on tärkeää, että teoriaa voidaan soveltaa, kehittää ja täydentää yhdessä osallistujien kanssa. Silloin uutta tietoa luodaan yhdessä ja syvennetään kaikkien osallistujien ymmärrystä.

Yksi Gustavssonin työskentelymotoista on ”tekemällä oppii”. Siihen liittyy ajatus luoda tietoa ja kehittää ymmärrystä yhdessä tiimin tai johtoryhmän kanssa. Näin voidaan aidosti kehittää organisaation muutosta. Lisäksi silloin voidaan paremmin sopeuttaa ja muokata informaatiota oppimistilanteen kannalta ryhmän tarpeita vastaavaksi.

Oman asiantuntijuuden ja osaamisen myyminen kokopäiväisesti erilaisille asiakkaille on sekä jännittävää että vaativaa. Se vaatii paljon kuuntelemista, jotta asiakkaiden tarpeisiin on mahdollista vastata. Se edellyttää, että elää kuin opettaa.  Eli on kohdattava avoimesti, oltava huomioiva ja oltava jatkuvasti itsekriittisen tietoinen omista etuoikeuksistaan – on tehtävä tilaa, johon uusi mahtuu kasvamaan.