Takaisin

Leo Mechelin

Leopold Henrik Stanislaus Mechelin
24.11.1839, Hamina – 26.1.1914, Helsinki

Filosofian kandidaatti, maisteri (estetiikka, kirjallisuus) 1860, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
Molempain oikeuksien kandidaatti 1864, lisensiaatti, tohtori 1873, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto

Kameraali- ja politialainopin sekä valtio-oikeuden professori 1874–1882
Talousoikeuden ja kansantaloustieteen vt. professori 1877–1882, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
Valtiovaraintoimituskunnan apulaispäällikkö 1882–1888
Kauppa- ja teollisuustoimituskunnan päällikkö 1888–1890
Senaatin talousosaston varapuheenjohtaja 1905–1908

Ruotsalaisen Kansanpuolueen kansanedustaja (Uudenmaan läänin vaalipiiri) 1910–1913
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja 1910, 1913
Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen 1875–1878, 1891–1899; puheenjohtaja 1875, 1876, 1878, 1892–1899

Suomen Yhdyspankin johtokunta 1867–1872, 1893–1896, hallintoneuvosto, varajäsen 1874–1878, puheenjohtaja 1898–1903
Nokia Ab:n hallitus 1871–1882, 1913–1914, puheenjohtaja 1898–1903
Suomen taideteollisuusyhdistys, puheenjohtaja 1882–1883
Ekonomiska samfundet, puheenjohtaja 1894
Suomen Talousseura, puheenjohtaja 1896–1899
Suomen taideyhdistys, puheenjohtaja 1896–1903

Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, Riis Charles & co. CC BY-ND 4.0
Tekstit: Tero Juutilainen

Yhteiskunnallista vaikuttamista talouden kautta

Leo Mechelinin perhetausta oli varsin vaatimaton. Hän avioitui vuonna 1865 Johan Henrik Lindroosin tyttären, Alexandran kanssa, mikä turvasi hänen ja hänen perheensä taloudellisen omavaraisuuden jopa niin, että hänen ei olisi tarvinnut tehdä varsinaisia palkkatöitä. Johan Henrik Lindroos oli Helsingin rikkain porvari, mutta oli menehtynyt pari vuotta aikaisemmin. Mechelin pääsi avioliittonsa kautta osaksi tätä varallisuutta, ja hänellä oli vaikutusvaltaa Lindroosin omistamissa yrityksissä.

Aikakaudelle tyypillisesti Mechelin toimi niin politiikassa kuin liike-elämässä samanaikaisesti akateemista puolta unohtamatta. Häntä oli pyydetty jatkamaan Suomen Yhdyspankin johtajana 1870-luvun alussa, mutta hän päätti hakea professuuria yliopistolta. Monipuolinen osaaminen yhteiskunnan eri osa-alueilta varmasti selittääkin Mechelinin liiketoimien onnistuneisuutta.

Yksi onnistuneista liiketoimisto oli Nokia Ab:n perustaminen yhdessä opiskeluaikojen ystävän Fredrik Idestamin kanssa. Yritys keskittyi paperiteollisuuteen ja toi Mechenille mukavasti lisätuloja. Vuosisadan vaihteen jälkeen Nokia Ab liittyi Nokia yhtymään, joka toimi alkulaukauksena nykyään tuntemallemme Nokialle. Nokia Ab:n kotipaikka oli jo tuolloin Nokia, sillä Mechelin oli ostanut Nokian kartanon toimitiloiksi sekä saanut maa-alueiden kautta osuuden Nokian koskesta. Mechelin toimi Nokia Ab:n hallituksessa kuolemaansa asti.
 

Leo Mechelin palasi vuoden 1904 lopulla maanpaosta omistamaansa Löyttymäen kartanoon. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY-ND 4.0.



Mechelin osallistui myös maanviljelemiseen. Hänellä oli oma tila Hollolan Laitialassa. Lisäksi hän viljeli vaimonsa sukulaisten tiloja ja huolehti Nokia-yhtiön maanviljelyksestä. Hän toimi myös sekä Uudenmaan että Hämeen läänin maanviljelysseuroissa 1870-luvulla.

Toimiessaan senaattorina Mechelin otti kantaa moniin Suomen talouden kannalta oleellisin kysymyksiin ja haasteisiin, joita etenkin 1800-luvun loppupuolen talouskasvu aiheutti. Talouspolitiikassa hän noudatti samoja perusteesejään itsenäisen ja vahvan Suomen puolesta. Mechelin oli mukana valmistelemassa niin markan siirtoa pois ruplasta kuin luomassa ensimmäistä, yhtenäistä budjettia Suomelle. Kasvava talous asetti myös maan infrastruktuurin muutoksen eteen ja Leo Mechelinin aloitteesta ryhdyttiinkin kehittämään muun muassa talvimerenkulkua. Tällöin Suomeen hankittiin myös ensimmäinen jäänmurtaja.


Lähteet:

Takaisin