Yliopistomuisto ylitse muiden on väitökseni 6.3.2004 – vaikka muistan sen yksityiskohdista yllättävän vähän. Päätin jo etukäteen etten katso kelloa, vaikka se oli aivan silmieni edessä. Kun vihdoin uskalsin vilkaista kelloa, totesin yllätyksekseni, että lähes kolme tuntia oli vierähtänyt kuin siivillä.

Väitöstilaisuuteen liittyi vahvoja latauksia. Luin lektiossa 1920-luvun alun Valistaja-lehdestä kaksi sitaattia, joiden kirjoittajat olivat Selma Bäckström ja Paavo Saaristo. Myös heidän jälkeläisiään oli paikalla. Etukäteen epäilin, etten selviä lektiosta itkemättä – mutta selvisin kuin selvisinkin, ja sen jälkeen kaikki muu olikin paljon helpompaa.

Jo lähtiessäni Karkkilasta edellisenä päivänä olin saanut kouraani parhaan väitöslahjan: cd-levyn ”Maailman meno”, jonka karkkilalaiset musiikki-ihmiset olivat toteuttaneet. Siihen oli sävelletty väitöskirja-aineistossani esiintyviä runo- ja laulutekstejä. Onneksi kuuntelin sen vasta väitöksen jälkeen, muuten olisi pääni mennyt aivan pyörälle.

• Maailman meno – levyn nimikappale. Sävellys: Tomi Wahlroos. Sanat julkaistiin Valistaja – lehdessä tammikuussa 1918.