Takaisin

Kauko Laitinen

Kauko Laitinen
10.5.1951 Kangasniemi

Sosiologian tohtori 1985, Tokion yliopisto
Japanin kielen ja kansainvälisten suhteiden opiskelua Japanissa 1979-1984
Valtiotieteen maisteri 1975, Helsingin yliopisto (yleinen valtio-oppi)
Kiinan kielen ja historian opintoja Kiinassa 1975–1978

Aasian ja Tyynenmeren alueen tutkimuksen yliopistonlehtori
Itä-Aasian kulttuurien tutkimuksen dosentti

Kiinan tutkimuksen professori ja Konfutse-instituutin johtaja 2014–2015, Helsingin yliopisto
Suomen Japanin instituutti 2011–2014
Konfutse-instituutti 2007–2011, Helsingin yliopisto

Tutkimusteemat
A. E. Nordenskiöld Suomen ja Japanin suhteissa
Alueitten aika ja itsehallinto: Ahvenanmaan ja Okinawan vertailua
Mannerheimin Aasian-ratsastusta 1906-1908 koskeva suomalais-kiinalainen tutkimusyhteistyö
Kiinan Suomen ja Japanin välinen arkkitehtuurialan yhteistyö: Sino-Finnish-Japanese University Centre Shenyang

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta
Erityissaavutukset
Selvitys Suomen Japanin-instituutin perustamismahdollisuuksista
Aloite ja valmistelutyö Aasian ja Tyynenmeren alueen tutkimuksen -oppiaineen perustamiseksi
Aloite ja valmistelutyö Konfutse-instituutin perustamiseksi

Kuva: Mika Federley
Teksti: Kauko Laitinen (Kaija Hartikainen, toim.)

Väitös Japanissa

Aamuvarhaisella syyskuussa 1975 sain valmiiksi graduni, jonka teema oli muuttunut YK:sta Tiibetin historiaan, ja kiikutin sen pikapikaa tiedekuntaan tarkastettavaksi. Iltapäivällä jo istuin Moskovan junassa matkalla kohti Kiinaa, jossa oli vallassa Mao Zedong ja jossa - myöhemmän historiankirjoituksen mukaan - elettiin vielä kulttuurivallankumousta.

Historian opiskelija Kauko Laitinen Pekingin yliopiston eteläportilla kesällä 1977 kiinalaisen huone- ja luokkatoverinsa He Hongyanin kanssa. He oli sotalaivaston kaaderikoulun henkilökuntaa. Kuva: Kauko Laitisen kotiarkisto

Suomen opetusministeriö oli valinnut minut stipendiaatiksi Kiinaan ja ministeriön tuolloisen toivomuksen mukaisesti minäkin opiskelin maassa yhteensä kolme vuotta. Ensimmäinen lukuvuosi kului kieliopinnoissa Pekingin kieli-instituutissa (nyk. Beijing Language and Culture University), minkä jälkeen seuraavat vuodet saatoin erikoistua Kiinan historiaan Pekingin ja Nanjingin yliopistoissa.

Pekingin yliopiston kaksiviikkoinen ”avointen ovien koulutus” Helmikuun 7:nnen päivän dieselmoottoritehtaassa Pekingissä kevättalvella 1977. Sorvin käyttöä opastamassa ohjaaja, mestari Liu. Tehdas valmisti talonkorkuisia dieselvetureita. Kuva: Fu Xiangkui

Toki poliittisen ja yhteiskunnallisen muutoksen seuraaminenkin oli kiinnostavaa: kun kotiinpaluun aika kesällä 1978 koitti, Kiinassa vallassa oli Deng Xiaoping ja uudistusten tuulet jo aistittavissa. Tosin Dengin uudistushankkeita pidettiin vielä tuolloin yleisesti lähinnä ohimenevänä poliittisena kampanjana, jatkona aikaisempien kampanjoiden sarjalle. Olimme väärässä: nyt reformikautta on jatkunut jo 37 vuotta ja Kiinan kehitys on ollut valtaisa 70-lukuun verrattuna.

Lukuvuonna 1977–1978 Nanjingin yliopistossa Kiinan historiaa lukeneet Kauko Laitinen ja Erik Halme, taustalla oleva patsas kuvaa kahdeksannella vuosisadalla elänyttä Yang Guifeitä, yhtä muinaisen Kiinan neljästä kauneimmasta naisesta. Kuva: Kari Varis


Lokakuussa 1979 suuntasin jälleen itään, tällä kertaa lentäen Japaniin, jossa Japanin opetusministeriön stipendiaattina pääsin Tokion yliopistoon tutkimaan Japanin ja Kiinan suhteita viiden vuoden ajan. Minusta tuli silloin myös japanilainen tohtori, kun väittelin siellä Zhang Taiyan -nimisen oppineen roolista Kiinan vuoden 1911 vallankumouksessa. Opintojen päättyessä pääsin suoraan töihin Suomen Tokion-suurlähetystön lehdistö- ja kulttuuriavustajaksi.

Takaisin