Takaisin

Kauko Laitinen

Kauko Laitinen
10.5.1951 Kangasniemi

Sosiologian tohtori 1985, Tokion yliopisto
Japanin kielen ja kansainvälisten suhteiden opiskelua Japanissa 1979-1984
Valtiotieteen maisteri 1975, Helsingin yliopisto (yleinen valtio-oppi)
Kiinan kielen ja historian opintoja Kiinassa 1975–1978

Aasian ja Tyynenmeren alueen tutkimuksen yliopistonlehtori
Itä-Aasian kulttuurien tutkimuksen dosentti

Kiinan tutkimuksen professori ja Konfutse-instituutin johtaja 2014–2015, Helsingin yliopisto
Suomen Japanin instituutti 2011–2014
Konfutse-instituutti 2007–2011, Helsingin yliopisto

Tutkimusteemat
A. E. Nordenskiöld Suomen ja Japanin suhteissa
Alueitten aika ja itsehallinto: Ahvenanmaan ja Okinawan vertailua
Mannerheimin Aasian-ratsastusta 1906-1908 koskeva suomalais-kiinalainen tutkimusyhteistyö
Kiinan Suomen ja Japanin välinen arkkitehtuurialan yhteistyö: Sino-Finnish-Japanese University Centre Shenyang

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta
Erityissaavutukset
Selvitys Suomen Japanin-instituutin perustamismahdollisuuksista
Aloite ja valmistelutyö Aasian ja Tyynenmeren alueen tutkimuksen -oppiaineen perustamiseksi
Aloite ja valmistelutyö Konfutse-instituutin perustamiseksi

Kuva: Mika Federley
Teksti: Kauko Laitinen (Kaija Hartikainen, toim.)

Kohtalokas asuntolatoveri

Urani Helsingin yliopistossa alkoi vuonna 1970, jolloin pääsin valtiotieteelliseen tiedekuntaan lukemaan kansainvälistä politiikkaa. Maineikkaan YK-asiantuntijan professori Göran von Bonsdorffin innoittamana hankkiuduin vuonna 1973 Yhdysvaltoihin vuodeksi opiskelemaan.

Japanilaisen asuntolatoverin vaikutuksesta YK-kiinnostukseni kuitenkin vaihtui pian Japaniin, joka jo tuolloin tunnettiin maailman talousihmeenä. Kurssiin sisältynyt kuukauden kenttämatka Japaniin jätti nuoreen opiskelijaan unohtumattoman ensivaikutelman: ystävällinen kansa, kaunis ja siisti maa, hieno perinteinen kulttuuri. Pohdittuani Japanin yhteiskunnan ja kulttuurin taustoja tarkemmin ajattelin, että ymmärtääkseni Japania minun täytyy ensin perehtyä kiinalaiseen sivilisaatioon, josta monet japanilaisen kulttuurin piirteet ovat alkujaan lähtöisin. Seuraavat neljä vuosikymmentä olen sukkuloinut ensin opiskelijana ja myöhemmin työtehtävissä Suomen ja Itä-Aasian – vuorotellen Kiinan ja Japanin – väliä, eikä matkalle loppua näy.

Tokion yliopiston jatko-opiskelijana oli kesäisin aikaa tutustua Japaniin mm. ulkomaalaisille opiskelijoille järjestettyjen viikon mittaisten ohjelmien kautta. Asuimme kukin perhemajoituksessa ja samalla avustimme talonväkeä heidän päivittäisessä työssään. Shizuokan Daitochossa sijaitsevalla tilalla tuotettiin kasvihuoneissa hinnakkaita myskimeloneja lähinnä hienoja vastaanottoja varten. Kuva: Kauko Laitisen kotiarkisto

 

Takaisin